Presidentin rooli on muuttunut yhä enemmän arvojen suojelijaksi
Radio Dei kysyi presidentinvaalitenteissään ehdokkailta muun muassa vaikeinta tai puhuttelevinta raamatunkohtaa sekä presidentillisiä esikuvia. Katso jutusta, miten he vastasivat.

Evankelisluterilaisen kirkon ja presidentin virkaan kuuluva kytkös on löyhentynyt tällä vuosituhannella. Itsenäisen Suomen ensimmäinen, vuonna 1919 laadittu hallitusmuoto antoi presidentille vallan nimittää myös Suomen evankelisluterilaisen kirkon piispat virkoihinsa vahvistamalla piispanvaalin tulokset. Presidentti saattoi nimittää piispaksi myös henkilön, joka ei ollut saanut vaalissa eniten ääniä.
Presidenteistä Lauri Relander, P.E. Svinhufvud, Kyösti Kallio ja Risto Ryti käyttivät nimitysoikeutta kukin kertaalleen ja Urho Kekkonen kahdesti. Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari eivät nähneet tarpeelliseksi käyttää oikeutta.
Vuonna 2000 voimaan tulleessa uudessa perustuslaissa ei ollut enää säännöstä piispojen nimitysoikeudesta. Sen mukaisesti myös kirkkolakia muutettiin niin, ettei piispanvaalin tulosta enää alistettu presidentin vahvistettavaksi, vaan tuomiokapituli antaa valitulle valtakirjan piispan virkaan.
Suhde kirkkoon on henkilökohtainen päätös
Tasavallan presidentti on vuodesta 1950 alkaen julistanut evankelisluterilaisen kirkon vuosittaisen Yhteisvastuukeräyksen avatuksi puhumalla ensin radiossa ja sittemmin myös televisiossa.
Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat toimineet myös joinakin vuosina Suomen Lähetysseuran Kauneimmat joululaulut -tapahtumien suojelijoina ja he ovat jatkaneet monta sataa vuotta vanhaa perinnettä vuosittaisen rukouspäiväjulistuksen antamisesta.
Suomen tasavallan presidentti on vuodesta 1994 lähtien valittu suoralla kansanvaalilla. Maan seuraava presidentti aloittaa kuusivuotisen virkakautensa maaliskuun alussa.
Radio Dei tenttasi ehdokkaita
Valtakunnallinen kristillinen radiokanava Radio Dei on haastatellut kaikki yhdeksän presidenttiehdokasta.
Haastatteluissa on kartoitettu ehdokkaiden arvomaailmaa ja näkemystä niin ulkopolitiikasta kuin esimerkiksi kirkon ja uskontojen roolista Suomessa.
Noin puolen tunnin mittaiset haastattelut ovat katsottavissa ja kuunneltavissa osoitteessa deiplus.fi sekä Radio Dein YouTube-kanavalla.
Alla ehdokkaiden vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
- Kenet aiemmista presidenteistä nostaisit esiin ja miksi?
- Mikä on mielestäsi vaikein tai puhuttelevin raamatunkohta ja miksi?
2 Li Andersson (Vasemmistoliitto)
Nostaisin Tarja Halosen esille. Hän oli todella tärkeä esikuva monille tytöille Suomessa toimiessaan presidenttinä. Se työ, mitä hän on tehnyt kestävän kehityksen ja YK:n parissa, siinä on ollut edelläkävijyyttä, jos miettii niiden ongelmien syvyyttä tällä hetkellä.
En osaa vastata tähän.
3 Olli Rehn (valitsijayhdistys, Keskusta)
Kyösti Kallio nousee kyllä mieleen. Hän teki pitkän yhteiskunnallisen vaikuttajan uran ennen valintaansa presidentiksi. Hän oli kansakunnan eheyttäjiä ja vakauttajia jo kansalaissodan aikana ja sen jälkeen, itsenäisyyden rakentajia. Talvisodan aikana hän oli vakauttava voima ja kansakunnan keulakuva.
Minulle vaikein on ensimmäinen käsky: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.” Luontojani, varmaan syntymästäni asti, olen ollut aika antiautoritäärinen ihminen, pyrin kyseenalaistamaan kriittisesti erilaisia auktoriteetteja. Vaikka kunnioitan esivaltaa, en halua olla esivaltauskovainen.
4 Harry Harkimo (Liike Nyt)
Sauli Niinistö on ollut paras. Hän on ohjannut meidät Natoon ja hänellä on kauhea kansansuosio, eli hän on toiminut niin kuin kansa on halunnut.
Minun Raamatun tuntemus perustuu jouluun ja pääsiäiseen, ja tämän tyyppisiin joulupyhiin. En osaa Raamattua ulkoa, mutta jotain joulun alla olevia asioita vois ajatella. Me luetaan kotona aina jouluevankeliumi jouluna, ne on ne tärkeimmät sanat minun kohdalla.
5 Jussi Halla-aho (Perussuomalaiset)
Joillakin presidenteillä on eittämättä suurempia ansioita kuin toisilla. Vertailu on hieman epäreilua, koska he ovat joutuneet toimimaan erilaisissa tilanteissa. Risto Ryti ymmärsi, että hänen oma henkilökohtainen etunsa ja näkemyksensä joutuvat väistymään kansakunnan kokonaisedun tieltä.
En pysty lonkalta heittelemään vastauksia tuollaisiin kysymyksiin, kannattaisi mielellään lähettää kysymykset etukäteen, niin pystyisin pohtimaan asiaa etukäteen.
6 Jutta Urpilainen (SDP)
Jokainen presidentti on ollut oikea kulloiseenkin aikaan. Olen saanut tavata presidenteistä Koiviston, Ahtisaaren, Halosen ja Niinistön. Arvostan heistä jokaista, heillä jokaisella on sellaisia ominaisuuksia, joita itsekin haluaisin presidenttinä omata, tai sellaisia toimintatapoja, joita haluaisin jatkaa.
Ajattelen, ja tähän minut on lapsesta saakka kasvatettukin, että kohtele muita ihmisiä niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Näe jokaisessa ihmisessä se sama ihmisarvo, Jumalan luomistyö ja sen arvokkuus, niin että kohtelet häntä samalla arvokkuudella kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.
7 Mika Aaltola (valitsijayhdistys)
Jokainen presidentti kehollistaa tietynlaisia arvoja. Niinistö on ollut hyvä yhdistämään kansaa, Mannerheim oli kovasti selkärankainen, jämäkkä Suomen puolustaja, Risto Ryti uhrasi itsensä, Svinhufvud piti huolta, että raja saatiin kuntoon ja sen jälkeen lähdettiin kehittämään maata. Ahtisaari tuli johtajaksi politiikan ulkopuolelta eikä ollut saastunut suomettuneessa Suomessa.
Inhimillisyyden viimeinen huuto, Jeesuksen viimeiset sanat ristillä: Isäni, isäni, miksi minut hylkäsit. Voi miettiä, mitä tarkoitti, mikä se mysteeri siinä taustalla on. Siinä päästään syvien asioiden äärelle. Pitäisi pysähtyä sen äärelle, mitä Jeesus ristillä sanoi.
8 Alexander Stubb (Kokoomus)
Presidentti elää aina ajassa. Nostaisin esille Risto Rytin ja marsalkka Mannerheimin, mutta lähinnä sydäntäni on henkilö, jonka kanssa sain kunnian tehdä monta vuotta töitä rauhanvälityksen eteen, eli Martti Ahtisaari, joka oli kansainvälinen suomalainen, karjalainen evakko.
Rakkauden kaksoissanoma, joista se toinen osa on minulle tärkeä henkilökohtaisena oppinuorana eli rakasta toista kuin itseäsi.
9 Sari Essayah (Kristillisdemokraatit)
Jokainen presidentti toimii siinä ajassa. Kannattaa olla aika armollinen, kun lähdetään arvioimaan. Kyllä Sauli Niinistö on suoriutunut tässä turbulentissa ajassa todella hyvin. Arvostan hänen tapaansa pitää yhteyttä eduskuntaan ja sen valiokuntiin ja kutsuu tasaisin väliajoin puolueiden puheenjohtajat yhteisiin keskusteluihin.
Armon käsitteen ympärillä pohdiskelut ovat olleet niitä kaikkein vaikeimpia. Ymmärrys siitä, että ansioton rakkaus on todellakin myös minun osakseni, niin sen avautuminen on ollut kaikkein suurin Jaakobin paini.
10 Pekka Haavisto (valitsijayhdistys, Vihreät)
Presidentit ovat joutuneet joskus tekemään erittäin vaikeita, oman vakaumuksensakin vastaisia päätöksiä. Esimerkiksi Svinhufvud pysäyttäessään Lapuan liikkeen Mäntsälän kapinan 1930 ja Risti Ryti 1944 kun Suomi teki erillisrauhan, irrottautui Saksan rintamasta ja Ryti uhrasi itsensä. Nämä ovat olleet arvokkaita hetkiä Suomen historiassa. Presidentti tekee ratkaisevan päätöksen ja ottaa siitä kaiken vastuun.
Ylipäänsä uskonnossa ja kristillisessä ajattelussa ihmisten lähtökohtainen tasa-arvoisuus, se että me kaikki olemme Jumalan lapsia, on se lähtökohta, mitä kaikkein tärkeimpänä kristinuskossa.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.