Pyhän Tuomaan kirkon korjaamiseen esitetään käytettäväksi 11,2 miljoonaa

Oulun yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli kokouksessaan 22. toukokuuta Puolivälinkankaalla sijaitsevan Pyhän Tuomaan kirkon peruskorjauksen tarveselvitystä.

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti puoltaa tarveselvitystyöryhmän esittämää vaihtoehtoa 2, jossa Pyhän Tuomaan kirkon peruskorjaushanketta jatketaan ja kirkon korjaamisen lisäksi tontille rakennetaan erillinen rakennus diakoniatoiminnan palvelupisteeksi ja työntekijöiden työtiloiksi.

Uudisrakennuksella voidaan korvata Tuiran kirkon seurakuntakeskuksen peruskorjaus nykylaajuudessaan. Vaihtoehdon 2 kustannus kokonaisuudessaan on 11,6 miljoonaa euroa.

Oulun seurakuntayhtymän lähettämässä tiedotteessa todetaan, että Pyhän Tuomaan kirkon perusparannus on investointina ollut esillä Oulun seurakuntayhtymässä jo kymmenisen vuotta sitten. Taustalla on vuoden 2013 yhteisen kirkkovaltuuston periaatepäätös, jonka mukaan vuoteen 2026 mennessä kiinteistöjä vähennetään 30 prosenttia. Tavoitetta ei ole vielä saavutettu, joten jokaisen investointia vaativan kohteen kohdalla tilanne tulee pohtia tarkkaan.

Korjaaminen on uuden rakentamista ympäristöystävällisempää

Tarveselvitystyöryhmän tutkimista ratkaisuista vaihtoehdossa 1 olisi tyydytty kirkon korjaamiseen. Tämän vaihtoehdon kustannusarvio oli 10,5 miljoonaa euroa.

Vaihtoehdossa 3 Pyhän Tuomaan kirkosta olisi luovuttu ja rakennettu uusi kirkko. Tämän vaihtoehdon kustannusarvio oli 11,2 miljoonaa euroa.

Myös kiinteistötoimen johtokunta ja Tuiran seurakunnan seurakuntaneuvosto puoltavat vaihtoehtoa 2.

Tarveselvitystyöryhmä perusteli esitystään muun muassa sillä, että valtakunnallisesti arvokas Pyhän Tuoman kirkko on korjattavissa. Peruskorjaus on kirkon energia- ja ilmastostrategian mukainen ja on vähähiilisempi vaihtoehto kuin uudisrakentaminen.

Myös se, että Pyhän Tuomaan kirkon tiloissa on mahdollista järjestää yli 500 henkilön tilaisuudet, nähtiin tärkeänä, sillä Tuiran seurakunta tarvitsee tilan suuriin tilaisuuksiin. Tontti tarjoaa lisäksi laajentumismahdollisuuden, jota ei ole muissa Tuiran seurakunnan kirkoissa.

Tontilla on tilaa myös uudisrakennukselle.

Rakenneongelmia katosta kellarikerrokseen saakka

Oulun seurakuntayhtymä on teettänyt Pyhän Tuomaan kirkolle kosteus- ja rakenneteknisen kuntotutkimuksen, putkistojen kuntotutkimuksen ja sähkötekniikan kuntoarvion sekä asbesti- ja haitta-ainekartoituksen.

Kuntotutkimuksessa tuli esille useita ongelmakohtia, joista tässä muutamia poimintoja.

Kirkon piha-alueilla maanpinta on tasainen. Rakennuksen lattiataso on maantaso tai muutamissa huoneissa jopa maantason alapuolella.

Rakennus on rakennettu valesokkelisena. Ulkoseinien vierellä maanpinta on tasamaata ja paikoin kallistaa ulkoseinille päin. Rakennuksen ulkopuoliset salaojat ovat toiminnallisesti heikossa kunnossa, niissä on muun muassa juuria ja hiekkakertymiä, paikoin tukoksiksi asti.

Sokkelin betonipinnalla on erityisesti kirkkosalin osalla betoniterästen korroosiovaurioita. Sokkelin vierustalla ei ole vedeneristystä.

Kuva on kellotapulin juurelta.

Rakennuksen ulkoseinärakenteet ovat valesokkelillisia puurunkoisia tiiliverhottuja seiniä tai puutteellisesti tuulettuvia tiili-villa-betoniseiniä. Ulkoseiniin kohdistuu paikoin merkittävää ulkopuolista kosteusrasitusta ja seinien lämpöeristeissä esiintyy mikrobivaurioita. Myös ikkunat ja ulko-ovet vaativat korjaamista.

Väliseinien alaohjauspuu alkaa lattianpinnan tasosta. Betonin ja alaohjuspuun välistä puuttuu kapillaarikatko. Seinäpinnoilla ja sisäkatoissa on runsaasti puupaneeleista rakennettuja tehosterakenteita. Paneloinnit keräävät pölyä ja ovat vaikeasti puhdistettavissa.

Kirkon kattoikkunoita on pyritty suojaamaan muovisella pressulla.

Rakennuksen vesikatot ovat tasakattoja sisäpuolisella vedenpoistolla. Yläpohjarakenteissa on huomattavia tuuletuksen puutteita ja lämmöneristekerroksessa on paikoin poikkeavaa hajua.

Puurakenteisessa yläpohjassa on epätiiveyskohtia höyrynsulkumuovissa ja höyrynsulku on haurastunut. Yläpohjan rakenteissa on rakentamisesta johtuvia virheitä ja puutteita, jotka estävät yläpohjan ilmatilan tuulettumisen.

Ilmanvaihtotekniikasta ei ole tehty kuntotutkimusta. Jo vuonna 2008 tehdyssä kuntoarviossa kuitenkin mainitaan, että ilmanvaihto on teknisen käyttöikänsä lopussa. Myös sähköjärjestelmät ovat teknisen käyttöikänsä päässä.

Peruskorjaukseen on varauduttu investointisuunnitelmassa

Pyhän Tuomaan kirkko on luokiteltu säilytettäväksi kohteeksi Oulun seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston 8.12.2020 hyväksymässä Seurakuntien toimintakyky 2026 -ohjelmassa. Pyhän Tuomaan kirkon peruskorjaukseen on varauduttu seurakuntayhtymän investointisuunnitelmassa.

Museovirasto on arvioinut Pyhän Tuomaan kirkon valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi ja on esittämässä Pyhän Tuomaan kirkon suojelua kirkkolain nojalla. 50 vuotta vanha Pyhän Tuomaan kirkko on alkuperäisessä kunnossa muutamia rakenteiden uusimisia lukuun ottamatta. Pyhän Tuomaan kirkon rakenteiden ja teknisten laitteiden sekä järjestelmien peruskorjaus on ajankohtainen.

Kirkkolain luvun 14 mukaan seurakuntien on vaalittava kulttuuriperinnön säilymistä. Aineellista kulttuuriperintöä ovat ympäristö ja rakennukset, kuten kirkkorakennukset, puutarhat ja hautausmaat. Aineellisesta kulttuuriperinnöstä huolehtiminen on kirkon
lakisääteinen tehtävä.

Kiinteistöjohtaja Pekka Syrjäpalon mukaan kiinteistöjen ylläpitoa ja rakennuskannan kunnossapitoa tehdään suunnitelmallisesti.

– Mikäli valtuusto tekee kesäkuussa päätöksen investoinnista, pääsee peruskorjaus alkamaan vuoden 2027 aikana. Valmista odotetaan 2029.

(Juttua on täydennetty 23.5. kello 13.05: Lisätty tieto Oulun seurakuntien vuonna 2013 tekemästä periaatepäätöksestä vähentää tiloja 30 prosentilla sekä Pekka Syrjäpalon kommentti)