Pyhän Tuomaan kohtalo kiinnostaa – arvokas kiinteistö herätti mielipiteitä

”Mistä uudet tilat kaikelle sille toiminnalle, joka on nyt Pyhän Tuomaan kirkossa?”

”Jos kirkko peruskorjataan, mikä kaikki täällä täytyy uusia kokonaan?”

”Miten paljon päätöksenteossa painaa tämän paikan merkitys ihmisille vuosikymmenten aikana?”

”Tarvitaanko näin isoa kirkollista tilaa enää tulevaisuudessa, kun väkeä lähtee kirkosta vastalauseena piispojen lausunnoille?”

Muun muassa tällaisia kysymyksiä ja pientä moitetta kirkkotilan huonoon kuntoon päästämisestä esitettiin yleisön parista, kun Oulun Pyhän Tuomaan kirkossa keskusteltiin maanantai-iltana 15. huhtikuuta vuosina 1974–1975 rakennetun kirkkorakennuksen kohtalosta.

Kun kirkonpenkistä esitettiin kysymys, painavatko ihmisten tunteet päättäjien ratkaisussa, kiiri kirkkosalissa hetken aikaa yleisön vaatimus: ”Ei pureta, ei pureta!”

Vaikka pieni mielenilmauskin iltaan mahtui, sujui keskustelu pääosin rauhallisesti.

Vaikka pieni mielenilmauskin iltaan mahtui, sujui keskustelu pääosin rauhallisesti. Paikalle tulleet olivat hyvin perillä esimerkiksi siitä, että jotakin arkkitehti Juha Leiviskän suunnittelemalle kirkkorakennukselle tulee tehdä lähiaikoina, sillä moni kirkkovieras reagoi tilan sisäilmaongelmiin.

Myös osa Tuiran seurakunnan työntekijöistä välttää Puolivälinkankaan pyhättöön tulemista.

Pyhän Tuomaan kirkko kuvattuna toukokuussa 2014. Kuva: Sanna Krook

Yhtymässä vähennetään  tiloja tavoitteellisesti

Keskustelutilaisuuden alussa Oulun seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Pekka Syrjäpalo kertoi, että kirkon perusparannus on ollut investointina esillä ensimmäisen kerran jo kymmenisen vuotta sitten, mutta syystä tai toisesta hanke on siirtynyt.

Syrjäpalon mukaan seurakuntayhtymässä on tehty vuonna 2013 päätös siitä, että kiinteistöjä vähennetään 30 prosenttia vuoteen 2026 mennessä.

– Tällä hetkellä säästötavoitteesta on saavutettu 17,5 prosenttia, joten jokaisen investointia vaativan kohteen kohdalla pohditaan tarkasti sitä, mikä on tarkoituksenmukaista, hän kertoi.

Tilaisuudessa toistettiin, ettei yhtymässä ole päätöstä Pyhän Tuomaan purkamisesta. Yleisö kuuli, että päättäjien keskusteluissa on esillä myös rakennuksen täysi peruskorjaus.

– Nyt edetään rauhassa ja odotetaan rakennuksen kuntotutkimuksen lopullista valmistumista, Syrjäpalo vakuutti.

Nyt edetään rauhassa ja odotetaan rakennuksen kuntotutkimuksen lopullista valmistumista.

Tuiran kirkkoherra Niilo Pesonen mukaan päätöksen tekoon vaikuttavat rakennuksen kunto ja kustannusarvio ja se, mitä Pyhän Tuomaan kirkon tulevaisuuden toiminnasta ajatellaan.

Huomioitavana on myös kirkon kulttuurihistoriallinen merkitys.

– Tämän pohjalta vaihtoehtoina ovat, että kirkkoa korjataan sellaisena, kuin se on nyt tai muutetaan toiminnallisuuksiltaan tarkoituksenmukaisemmaksi. On myös otettava huomioon mahdollisuus, että kirkon kunto tai mahdollinen kustannusarvio on niin suuri, että siitä on pakko luopua.

– Kaikesta tästä meillä ei ole vielä käytettävissä kaikkea tarvittavaa tietoa, mutta toivon, että voimme keskustella näistä asioista ja kuulla, miten seurakuntalaiset asian näkevät, Pesonen puhui tilaisuuteen saapuneille noin 70 seurakuntalaiselle.

Korjauslista on pitkä ja kustannukset herkästi yllättävät

Tähän mennessä valmistuneen Pyhän Tuomaan kuntotutkimuksen mukaan muun muassa rakennuksen energiatehokkuus on heikko ja useat rakennusosat sekä tekniset laitteet ovat käyttöikänsä päässä. Sisäkattopinnoilla olevat vaakapinnat keräävät runsaasti pölyä ja ovat vaikeasti puhdistettavissa.

– Asbestia ja muita haitta-aineita on rakennuksen ikään ja kokoon nähden suhteellisen vähän, raportoi projektipäällikkö Vesa-Ville Niemelin A-insinöörit Oy:stä.

Asbestia ja muita haitta-aineita on rakennuksen ikään ja kokoon nähden suhteellisen vähän.

Hänen mukaansa kirkkorakennuksen sisäpuoliset tutkimukset ovat lähes valmiina. Kellotapulin tutkimukset ovat tulossa ja kuntotutkimus jatkuu keväällä esimerkiksi piha-alueiden salaojien ja viemäreiden tutkimuksilla.

Pyhän Tuomaan kirkon tiloihin on sijoitettu taiteilija Hannu Väisäsen teos Elämän seppele, johon kuuluu alttaritaulu ja yhdeksän muuta maalausta.

Keskustelutilaisuudessa Oulun taidemuseon intendentti Elina Vieru painotti omana kantanaan, että mitä rakennukselle tapahtuukaan, teokset tulee pitää esillä yhtenäisenä kokonaisuuteena – ja mielellään alkuperäisessä sijoituspaikassaan.

Tuomaan alttaritaulua hän luonnehti parhaaksi tauluksi Oulun kirkoista.

Anni Rantala ja Jorma Piippo myönsivät tilaisuuden päättyessä, että heitä hirvittää, mikä mahdollisen peruskorjauksen lopullinen hinta tulisi olemaan.

Tarvetta tälle tilalle kyllä on, mutta korjaustöitä ei voi tehdä hipaisten.

– Tarvetta tälle tilalle kyllä on, mutta korjaustöitä ei voi tehdä hipaisten. Lopullinen summa voi nousta töiden aikana jopa kaksinkertaiseksi arvioiduista kustannuksista.

– Niin monta kriittistä kohdetta tämä rakennus sisältää.

Rantala ja Piippo totesivat, että heillä riittää myötätuntoa niitä päättäjiä kohtaan, jotka lopulta nuijivat Pyhän Tuomaan kohtalon.

– Heidän ratkaisuunsa meidän seurakuntalaisten on lopulta luotettava, Piippo lausahti.

Jouni Kannisto, Jorma Piippo, Päivi Moilanen sekä Anni Rantala vaihtoivat näkemyksiä Pyhän Tuomaan kirkon korjaustarpeista ja mahdollisista kustannuksista. Porukassa ihmeteltiin, missä väki kokoontuisi, jos rakennusta ei tulevaisuudessa olisi. Monina iltoina ja myös päiväsaikaan tilat ovat kovassa käytössä.