Rohkeasti rinnakkain -hanke haluaa tavoittaa taiteen keinoin ihmisiä, joiden tarinat eivät tule nähdyksi yhteiskunnassa: "Missionamme on olla siellä, missä ihmiset ovat marginaalissa"

Mitä tapahtuu, kun kolme taiteesta innostunutta seurakunnan työntekijää laitetaan istumaan saman pöydän ääreen?

Parhaimmillaan se, mistä oululaiset pääsevät nauttimaan tulevana syksynä: yhteisen aivomyrskyn tuloksena syntyi Rohkeasti rinnakkain -niminen hanke.

”Kristillinen maailmankuvakin sen jo kertoo: meissä kaikissa on paljon hyvää, vaikka elämäntilanteet ovatkin joskus haastavia.”

Heikki Kerätär

Hankkeen ajatuksena on tavoittaa taiteen keinoin ihmisiä, joiden tarinat eivät tule nähdyksi yhteiskunnassa.

– Haluamme jalkautua niiden ihmisten pariin ja tiloihin, joissa taiteen kokeminen, luovuus tai kauneus eivät ole juurikaan läsnä. Kristillinen maailmankuvakin sen jo kertoo: meissä kaikissa on paljon hyvää, vaikka elämäntilanteet ovatkin joskus haastavia, hankkeen projektipäällikkö Heikki Kerätär avaa.

Kerättären lisäksi hankkeessa työskentelevät projektiasiantuntija Outi Huczkowski ja projektikoordinaattori Riikka Pitkänen.

Hankkeen rahoittajana toimivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä Oulun seurakuntayhtymä.

Taide ei ole luksusta

Rohkeasti rinnakkain -hanke koostuu pidemmistä, prosessiluontoisista työpaja- ja ryhmätoiminnoista sekä 1–2 kertaa tapahtuvista yksilötapaamisista.

– Yksilötapaamisia kutsutaan kohtaamisen taiteeksi ja ryhmämuotoisia tapaamisia kuntoutumisen taiteeksi. Ryhmätoiminta tapahtuu pääsääntöisesti Karjasillan, Kaukovainion ja Tuiran alueilla, mutta yksilötapaamisten osalta meillä on tarkoitus liikkua vapaasti pitkin kaupunkia; etenkin kaupunginosissa, joissa on sosioekonomisia haasteita, Huczkowski kertoo.

Kuntoutumisen taiteen ryhmiin liittyy aina jonkinlainen näyttely tai esitys. Syksyn ryhmistä esille laitetaan valaisimia ja sisäisen maailman maalauksia.

Ensi keväänä alkava kuntouttavan teatterin ryhmä puolestaan linkittyy Oulun seurakuntayhtymän kulttuuripääkaupunkivuoden suurteokseen Via Crucikseen.

Hankkeen aikana tuotettuja teoksia esitellään myös loppunäyttelyssä.

– Tarkoituksenamme on laajentaa ajatusta siitä, että taide ei ole saavuttamattomissa oleva luksustuote. Ihan tavalliset ihmiset voivat saada kokemuksen siitä, että heidän teoksiaan tullaan katsomaan. Samalla voi saada hyvää palautetta omasta tekemisestään, Pitkänen muotoilee.

Jenna Meriläinen osallistui Kaukovainiolla runomuotokuva-peilaukseen. Peilauksessa saa valita itseään puhuttelevan taidekuvan, joka nostaa tai tuo ajatuksia esille omista kokemuksista tai itselle tärkeistä asioista. Vierellä istuu
projektikoordinaattori Riikka Pitkänen.

Rohkeasti rinnakkain -hanke liittyy yhteen myös Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden kanssa. Oulu 2026 -organisaation vahvoina teemoina ovat yhdenvertaisuus ja saavutettavuus.

– Seurakunta sulautuu näihin teemoihin vaivattomasti. Missionamme on olla siellä, missä ihmiset ovat marginaalissa.

Ihminen on kaunis itsessään

Yksilötapaamisten työkaluina toimivat esimerkiksi taidekortit, piirtäminen, kirjoittaminen, maalaaminen tai tarinateatteri.

Ohjaajat nostavat erilaisten taidemenetelmien avulla henkilön elämästä esiin hänen kertomiaan asioita tai elämänkokemuksia, ja lähtevät peilaamaan niitä taiteen kautta.

Toisella tapaamisella Jenna Meriläinen jatkoi taiteilua maalaten. Käsillä tekeminen ja oma kädenjälki herätti ajatuksia esimerkiksi siitä, että luovan tekemisen voi ottaa osaksi arkea ja elämää.

Peilaamista edeltää aina keskustelu ja kohtaaminen ihmisen kanssa.

Peilaajana toimii joku hankkeen työntekijöistä tai ulkopuolinen taiteilija.

– Muusikko voi esimerkiksi improvisoida kappaleen kuulemansa pohjalta tai tanssija tehdä tanssiteoksen, jonka ihminen saa katsoa ja ottaa vastaan, kolmikko kertoo.

Rohkeasti rinnakkain -hankkeessa tapahtuva työ on Heikki Kerättären mielestä yhteiskunnallisesti merkittävää.

– Hyöty tulee jo pelkästään ihmisarvon tunnistamisesta. Hankkeen toiminnallisen luonteen avulla ihminen saa kokemuksen toimijuudesta yhdessä muiden kanssa.

– On hyvä myös muistaa, että ihmisen arvo ei koskaan perustu pelkästään toimijuuteen tai tekemiseen. Ihminen on kaunis jo itsessään, ilman, että hän tekee mitään.

Pois omista nurkista

Riikka Pitkänen nostaa esiin ryhmätoiminnan tarjoaman yhteisöllisyyden, joka antaa alustan esimerkiksi tunteiden ja kokemusten jakamiselle.

– Diakoniatyöntekijät kuulevat asiakkailta jatkuvasti siitä, kuinka paljon ihmiset kokevat arjessaan yksinäisyyttä ja osattomuutta.

Vaikka hanke päättyy aikanaan, Kerätär toivoo, että yhteydet osallistujiin säilyvät.

”Meillä ei ole varaa jäädä pyörimään pelkästään omiin nurkkiin.”

– Seurakunnan vahvuus on siinä, että sen toiminta on jatkuvaa ja yhteisöllisyyttä rakentavaa. Meillä on hankkeen päättymisen jälkeen edelleen alusta tämänkaltaiselle toiminnalle.

Kerättären, Pitkäsen ja Huczkowskin toiveena on, että oululaisten kynnys seurakunnan toimintaan ja tapahtumiin osallistumiseen madaltuu.

– Seurakuntien tulisi kiinnittää huomiota siihen, että ne olisivat enemmän ulospäin suuntautuvia ja jalkautuvia. Meillä ei ole varaa jäädä pyörimään pelkästään omiin nurkkiin.

Mitä luovuus on?

Ihmiselle luontainen kyky, joka tuottaa iloa ja tekee meidät näkyväksi sekä tapa ilmaista itseään, summaavat Rohkeasti rinnakkain -hankkeen työntekijät luovuuden määritelmää.

Lasten kanssa pitkään taidekasvatusta tehnyt Riikka Pitkänen iloitsee lasten kyvystä olla uteliaita, kokeilevia ja rohkeita luovuuden äärellä.

– Aikuisilta tämä ominaisuus voi sammua jossain kohti elämää, varsinkin jos elämässä on ollut haasteita, ja ihminen on joutunut keskittymään niistä selviämiseen.

Rohkeasti rinnakkain -hankkeessa työskentelevät Riikka Pitkänen (vas.), Outi Huczkowski ja Heikki Kerätär.

– Haluamme tuoda kuntouttavan ja kohtaavan taiteen avulla luovia taideterapeuttisia menetelmiä käyttöön. Niiden kautta voi päästä kosketuksiin omien tunteiden ja ajatusten kanssa, jolloin luovuus saa loistaa kaikissa elämän vaiheissa, ja samalla heijastaa jokaisen omaa, ainutlaatuista persoonaa.

– Miksi me ylipäätään olemme luovia ja haluamme saada aikaan jotain kaunista? Kauneudestahan ei usein ole mitään välitöntä hyötyä. Silti se on jotakin, jota ilman emme voi elää. Kauneus on jotakin sellaista, jota ihminen sisimmässään kaipaa, jos sitä ei ole, Heikki Kerätär analysoi.

Huczkowski, Pitkänen ja Kerätär haluavat haastaa hankkeen aikana seurakuntia pohtimaan ja kenties jopa venyttämään luovuuden ja taidemuotojen rajoja.

– Huomioiko seurakunta tällä hetkellä tarpeeksi sitä, minkä merkityksen kristillinen maailmankuva antaa kyvylle luoda uutta? Tai sitä, minkälaisia kauneuden kokemuksia ja muotoja seurakunnassa pidetään arvossa?

– Tämä hanke avaa toivon mukaan seurakuntien mahdollisuuksia ja silmiä seurakuntalaisten omien lahjojen tunnistamiseen.

Rohkeasti rinnakkain -hanke

• Käynnissä 1.5.2025 – 31.3.2027
• Pyrkii heikommassa asemassa olevien oululaisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen luovien toimintamallien avulla
• Monitaiteellinen Voimavarojen valossa -ryhmä alkaa Tuirassa perjantaina 5. syyskuuta. Ryhmä kokoontuu yhteensä yhdeksän kertaa.

• Taideterapeuttinen tunnetaito- ja vuorovaikutusryhmä Uskalluksen värit alkaa Kaukovainiolla maanantaina 3. marraskuuta
• Ryhmä kokoontuu yhteensä kuusi kertaa