Seurakuntien tarjoama ohjelma on päiväkodeille tervetullut apu

Eletään sitä aikaa vuodesta, jolloin yhteistyö seurakuntien ja päiväkotien ja koulujen kanssa on vilkkaimmillaan. Tulossa on muun muassa joulupolkuja ja joulukirkkoja, joihin ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä.

– Minulla on tuntuma, että nyt ollaan innolla osallistumassa parin koronavuoden jälkeen, kertoo varhaiskasvatuksen tiimiesimies Anne Schönberg Kiimingin seurakunnasta.

Samanlaisia tuntemuksia on oululaisten Allinpuiston ja Lintulan päiväkotien johtajalla Annukka Hulkkosella. Hänen kokemuksensa mukaan yhteistyö paikallisen Karjasillan seurakunnan kanssa on toiminut hyvin.

– Meillehän se on iso apu, ja mielellämme otamme vierailijoita jatkossakin.

Hulkkonen kertoo, että kuluvan vuoden aikana seurakunnan työntekijä on käynyt kertomassa heille esimerkiksi ystävyydestä.

– Päiväkodeissakin on erilaisia käytäntöjä, joissakin päiväkodeissa seurakunta tekee vierailuja, joissakin ei. Meillä hyvää palautetta on tullut erityisesti ulkona järjestettävistä tilaisuuksista, kuten erilaisista poluista, Hulkkonen jatkaa.

Katsomuskasvatus kuuluu jokaiseen päivään

Neljä vuotta sitten päivittynyt valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma painottaa jokaisen lapsen oikeutta omaan katsomukseen.

Annukka Hulkkosen mukaan yleissivistävää katsomuskasvatusta tehdään joka päivä ympäri vuoden. Kaikki ryhmän lapset huomioidaan toiminnassa.

– Lapsen tullessa varhaiskasvatuksen piiriin perustietokaavakkeessa kysytään, osallistuuko lapsi esimerkiksi seurakuntien järjestämiin tapahtumiin.

Hulkkosen mukaan vanhemmilta ei tule juurikaan yhteydenottoja tai kyselyjä seurakunnan tapahtumien tiimoilta. Esimerkiksi luterilaisen seurakunnan tapahtumiin osallistuu myös moni eri uskontokuntaan kuuluva lapsi.

– Kulttuureihin tutustuminen rikastuttaa, ja esimerkiksi pääsiäinen, pyhäinpäivä ja joulu ovat osa meidän suomalaista kulttuuriamme.

Vierailujen ohjelma on tiedossa etukäteen

Anne Schönbergin mukaan yhteistyö on löytänyt uudet uomansa.

– Kun uusi varhaiskasvatussuunnitelma tuli voimaan muutama vuosi sitten, arkuutta oli varmaan puolin ja toisin. Sen jälkeen asioihin on saatu koulutusta ja kuviot ovat selkeytyneet.

Schönberg painottaa, että seurakunnat kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että koko tapahtuman sisältö on ennakkoon tarkkaan kuvattu. Näin vanhemmat saavat selkeän kuvan tapahtumasta.

– Otsikkotasoinen tieto ei riitä. Tapahtumissa myös edetään aina ilmoitetun ohjelman mukaan eikä se pidä sisällään hihasta vedettyjä yllätyksiä.

Jokaisen lapsen oikeuksia kunnioitetaan

Varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti huomiota kiinnitetään siihen, ettei yksikään lapsi joudu epätasa-arvoiseen asemaan. Näin ollen lapsille, jotka eivät osallistu esimerkiksi seurakunnan vierailuun tai vaikkapa retkipäivään, järjestetään vastaavaa ohjelmaa.

– Esimerkiksi joulukirkosta pois jääville meillä on luvassa oma musiikkihetki, Hulkkonen kuvaa.

Hän myöntää, että useiden kulttuurien ja uskontojen huomioiminen tekee toiminnan suunnittelusta haastavampaa kuin esimerkiksi vuosikymmen sitten. Eri kulttuureihin ja uskontoihin tutustuminen kuitenkin rikastuttaa toimintaa.

– Mielestäni toiminnassa saisi olla enemmänkin maailmanuskontoihin tutustumista. Lapset ovat ennakkoluulottomia, he ymmärtävät, että samoin kuin on monenlaisia ihonvärejä, on myös monenlaisia tapoja.

Jutun taustalla

• Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu tapauksesta, jossa yhdenvertaisuusvaltuutettu määräsi 1500 euron korvauksen perheelle, jonka lapselle ei järjestetty vastaavanlaista toimintaa muiden osallistuessa seurakunnan järjestämään pääsiäispolkuun.
• Varhaiskasvatuksen järjestäjä näki pääsiäispolun yleissivistävänä toimintana, mutta yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan kyseessä oli katsomuskasvatus.