Spes tarttuu jazzmessuun

Elojazzien ja seurakunnan yhteistyö jatkuu tänäkin vuonna. Jazzmessussa kuullaan Tuiran seurakunnan uutta lauluyhtyettä.

Lauluyhtye Spes yhdisti Ynnin Pojissa aikanaan laulaneet Pasi Kyröläisen, Kari Kanniaisen ja Lauri Pajusen nyt uusiin projekteihin. Yhtyeen synty oli toivottu: siitä kertoo myös sen nimi Spes – Toivo.

Tuiran seurakunta jatkaa vuonna 2017 alkanutta yhteistyötä Elojazz-festivaalia järjestävän Jazz-20 ry:n kanssa.

Kirkon kynnyksen madaltamiseen ja seurakunnan tunnettuuden lisäämiseen tähdännyt kumppanuuden luominen on tuonut tuloksia.

– Meillä ajatellaan kirkkoon mahtuvan monenlaista musiikkia, kanttoreiden esimies Tommi Hekkala toteaa.

Festivaalin avajaiskonsertti on järjestetty yleensä Tuiran kirkossa ja niin kirkkosali kuin sen viereinen seurakuntasali ovat Hekkalan mukaan olleet tupaten täynnä kuulijoita.

Vuoden 2024 Elojazz-avajaiset ovat poikkeuksellisesti Pyhän Tuomaan kirkossa keskiviikkona 31. heinäkuuta kahden soolokonsertin voimin.

Kello 18 kuullaan musiikin ja filosofian yhteyksiä etsivän alankomaalaisen bassoklarinetistin Joris Roelofsin musisointia. Maailmanluokan jazzkitaristeihin kuuluvan Teemu Viinikaisen tulkintojen vuoro on kello 19.15.

Jazz on yksi ikkuna musiikkiin

Hekkalalle kirkkomusiikin tehtävä on olla Sanan tukijana, sen ymmärtämiseen johdattavana.

– Ajattelen kuulijoiden virittyvän tietylle taajuudelle jo kirkon tilaan astuessaan ja siten mikä tahansa pyhyyden tunteen synnyttävä musiikki on merkittävää.

 

”Jazz on kuin toinen ikkuna, josta saa katsella musiikkia.”

-Tommi Hekkala-

Hekkalan mukaan sitä voi olla niin yksiääninen virsilaulu kuin vaikka Bob Chilcottin Nidaros Jazz Mass, joka on Tuiran seurakunnan oma panos 36. kerran vietettävillä Elojazzeilla.

– Jos otetaan esimerkiksi messun Agnus Dei -osan melodia esiin, se voisi olla vaikka jumalanpalvelussävelmistössämme.

Nidaros Jazz Mass kuullaan Oulussa ensi kertaa, mutta Hekkala toteutti muutama vuosi sitten Chilcottin tiiviimmän
Little Jazz Mass -teoksen.

Teoksiin perehtyminen on vakuuttanut kirkkomusiikin ammattilaisen siitä, että säveltäjä on tiennyt, mitä teki.

– Jazz on kuin toinen ikkuna, josta saa katsella musiikkia.

Jazzmessun vuoro on festivaalin päätöspäivänä sunnuntaina 4. elokuuta. Hekkalan mainitsemaa virittäytymisen mielentilaa ajatellen kirkkovuosikalenterista ei voisikaan löytyä sopivampaa sunnuntaita.

Tuolloin, 11. sunnuntaina helluntaista, esillä on ajatus etsikkoajasta ja Jumalan äänen kuulemisesta.

Päivän toisessa lukukappaleessa (Hepr. 3:15) todetaan: ”Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne.”

Ynnin Pojissa opitun pohjalta uutta

Jazzmessun esittää osana iltamessua seurakunnan uusi lauluyhtye Spes. Sitä säestää pianon, basson ja lyömäsoittimet sisältävä kokoonpano.

Vuoden alussa toimintansa aloittaneessa 12-henkisessä laulajistossa on mukana niin musiikin ammattilaisia kuin pitkän linjan harrastajia.

Säveltäjä Chilcottilla on vankka kokemus Britannian merkittävimmästä poikakuorosta, Cambridgen King’s Collegen kuorosta, mutta myös Spesillä on yhteys samaan perinteeseen: tenori Kari Kanniainen ja bassot Pasi Kyröläinen ja Lauri Pajunen ovat Oulun NMKY:n poikakuoron, Ynnin Poikien kasvatteja.

Kanniainen oli mukana peräti 11 vuoden ajan, muut useita vuosia hekin.

Poikakuoro opetti kolmikolle moniäänisen laulumusiikin keskeiset periaatteet.

– Korvien käytön eli muiden oikeanlaisen kuuntelemisen, puhtauden ja sen miten sitä vaalitaan. Fraseerauksestakin opin paljon, Pajunen luettelee.

 

”Kuoro opettaa vastuullisuuteen ja luottamukseen niin musiikissa kuin sitä tekevässä yhteisössä.”

Kari Kanniainen

Kanniainen sanoo ajatelleensa jo nuorena, miten kiitollinen on vanhemmilleen siitä, että nämä kannustivat poikakuoroon.

– Se oli minun kasvatuskouluni sekä portti mahtavaan kuoromusiikin maailmaan, joka on kantanut tähän saakka.

Kasvatuskoululla Kanniainen tähdentää sitä, miten kuoro opettaa vastuullisuuteen ja luottamukseen niin musiikissa kuin sitä tekevässä yhteisössä – muutoinkin elämässä.

Tavoitteellinen poikakuorotoiminta jätti myös pysyvän nälän laadukkaan laulamisen pariin, Kyröläinen kertoo.

– Tällaisen lauluyhtyeen syntyminen on pitkäaikaisen toiveen toteutuma.

Ei siten ihme, että nimi Spes – Toivo kertoo siitäkin, jos sillä ensisijaisesti halutaankin osoittaa yhteys lauluyhtyeen toimintaympäristöön, seurakuntaan.


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää