– Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen on tietenkin huono uutinen aikana, jona kansainväliset kriisit ja niiden myötä avuntarpeet ovat lisääntyneet voimakkaasti. Kaikkein hauraimmassa asemassa olevien tilanne on vaikeutunut merkittävästi myös Yhdysvaltain jättileikkausten myötä, Kirkon Ulkomaanavun (KUA) toiminnanjohtaja Tomi Järvinen muistuttaa viitaten presidentti Donald Trumpin päätökseen lakkauttaa kehitysyhteistyövirasto USAID aiemmin vuonna 2025.
Järvinen pitää hyvänä uutisena sitä, että hallitus on päättänyt kohdentaa humanitaariseen apuun 20 miljoonaa euroa, josta viisi miljoonaa Gazan katastrofaalisen tilanteen helpottamiseen.
Järvisen mukaan on myös myönteistä, ettei hallitus leikannut suoraan suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työstä. Linjaus on hallitusohjelman mukainen, sillä ohjelmassa painotetaan kansalaisjärjestöjen tärkeää roolia Suomen kehitysyhteistyön tavoitteiden toteuttamisessa.
– Näen linjauksen arvostuksena suomalaisten kansainvälisen avun järjestöjen ammattitaitoa kohtaan. Se mahdollistaa myös kansalaisten osallistumisen maailman köyhimpien auttamiseen suomalaisten järjestöjen kautta esimerkiksi vapaaehtoisina ja lahjoittajina, Järvinen painottaa.
Kirkon Ulkomaanavun tärkeä työ esimerkiksi pakolaislasten koulunkäynnin tukemiseksi jatkuu Itä-Afrikassa, Lähi-idässä, Aasiassa ja Ukrainassa. Vuonna 2024 liki 580 000 oppilasta pääsi kouluun Kirkon Ulkomaanavun tuella.
– Avun tarpeet eivät ole vähentyneet – päinvastoin. Esimerkiksi sodat Gazassa, Sudanissa, Ukrainassa ja Myanmarissa osoittavat, kuinka elintärkeää kansainvälinen avustustyö on. Kriisien keskellä koulu on lapsille paikka, jossa he saavat turvaa ja esimerkiksi kouluruoan. Lisäksi koulutuksen avulla lapsilla on mahdollisuus rakentaa itselleen parempaa tulevaisuutta, Järvinen painottaa.
Järvinen pitää huolestuttavana Suomessa ja maailmalla vallitsevaa yleistä suuntausta, jonka myötä kaikkein köyhimmiltä leikataan. Leikkauksia tehdään tilanteessa, jossa konfliktit ja kiihtyvä ilmastokriisi lisäävät epävakautta Euroopan lähialueilla. Ennätysmäärä ihmisiä on joutunut pakenemaan kodeistaan.
Ennen pitkää kehitysyhteistyön leikkaukset näkyvät ja tuntuvat myös meillä Suomessa ja Euroopassa. Ulkopoliittinen instituutti on varoittanut, että jäsenmaiden leikkaukset uhkaavat EU:n strategisia geopoliittisia tavoitteita.
– Kehitysyhteistyö, rauhantyö ja humanitaarinen apu ovat panostus turvallisemman maailman puolesta. Tästä syystä Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä ja antaa apua kriisialueille. Epävakauden torjuminen on pienelle maalle ensisijainen asia, Järvinen painottaa.
– Meidän arvojemme mukaista on, että pakolaislapset pääsevät jatkossakin kouluun. Sen vuoksi on tärkeää keskittyä nimenomaan koulutukseen, toimeentuloon ja rauhantyöhön pakolaisyhteisöissä. Me emme anna periksi.
