Suomigospel voi kukoistaa jatkossakin: "Seurakuntien kannattaa markkinoida keikkoja somessa"

Äskettäin Suomigospelin tarina -kirjan julkaissut Ariel Neulaniemi toivoo, että seurakunnat satsaavat musiikin harrastamisen mahdollisuuksiin nykyistä enemmän. Hän toivoo myös, että nuoret löytävät tiensä bändikämpille.

Ariel Neulaniemen mukaan suomigospel on ollut muun musiikkiteollisuuden tavoin vahvassa murroksessa viimeisen 20 vuoden aikana.

Nuorison parissa suomigospelin kulttuuri on hajaantunut ja samalla sen volyymi on hiljentynyt.

– Nykyään harvemmalla seurakunnalla on enää korvamerkittyä rahaa ottaa nuoria bändejä esiintymään. Ja jos joku pyydetään paikalle, harvempi joukko nuoria kokoontuu katsomaan ja kuuntelemaan bändejä. Mieluummin ollaan kauppakeskuksissa luurit kädessä.

 

Ariel Neulaniemi on työurallaan haastatellut lukemattoman määrän suomigospelin nimiä.

 

Nuorten osalta gospelkulttuurin pirstoutumiseen ja sen volyymin pienenemiseen on vaikuttanut myös Music & Mission -lehden ja sitä seuranneen Fleimin sekä Kristitty.net- ja Lupaus.net-verkkolehtien kuihtuminen.

Kun musiikki on siirtynyt nettiin, bändit eivät ole voineet rahoittaa musiikintekoa levymyynnillä.

– Moni tapahtuma on järjestetty viimeisen kerran, mutta eivät ne ole kokonaan loppuneet. Maata Näkyvissä -festarit mahdollistaa edelleen esiintymisiä uusille bändeille. Yleisöön on alkanut tulla nuorten lisäksi vanhempia lastensa kanssa, Neulaniemi iloitsee.

– Oulugospel on kutsunut yli 40-vuotisen historiansa aikana esiintymään suomigospelin legendaarisia ja unohdettujakin nimiä.

Aikuiset kuulijat mahdollistavat keikat

Neulaniemen mukaan suomigospel voi jatkossakin kukoistaa, kunhan nuorisotyöntekijät, kanttorit, keikkamyyjät ja ohjelmatoimistot antavat siihen oman panoksensa – ja seurakunnatkin markkinoivat somessa keikkoja.

– Seurakunnat voisivat edelleen miettiä, olisiko niistä paikallisen kristillisen populaarimusiikin mahdollistajiksi niin livenä kuin äänitteitä ajatellen.

– Jos artisti ei ole vaikkapa Exitin tapainen yleisömagneetti, kannattaa järkätä muuten yleisöä kiinnostava tapahtuma, jonka kylkeen esiintyjän voi laittaa. Myös erilaiset osallistavat tilaisuudet kiinnostavat nuoria.

 

Heikki Laitinen ja Mikko Heikka olivat ensimmäisiä originaalien suomalaisten gospel-kappaleiden tekijöitä 1960-luvulla. Lauluja esittivät Heikki Laitisen kanssa lauluyhtye Sataset.

 

Suomigospel on vuosikymmenten mittaan puhutellut monia nuoria, joista on sittemmin tullut aikuisia.

– Aikuiset on se joukko, jolla on rahaa maksaa niin maallisista kuin hengellisistä keikoista. Varsinkin nykyään he mahdollistavat sen, että gospelin kysyntä ja tarjonta kohtaavat edelleen myös livenä.

Nuoret tarvitsevat tylsyyttä ollakseen luovia

Neulaniemi toteaa, että suomigospelin tulevaisuus näyttää hyvältä ja toiveikkaalta niin kauan kuin ihminen laittaa toivonsa Jumalaan.

– Musiikin suhteen ei voi vain toivoa, että tuuli kulkee algoritmeissä miten tahtoo. Pitää laittaa kädet ristiin ja taikinaan.

Neulaniemi muistuttaa, että musiikkia luodakseen on lähtökohtaisesti käytävä soittotunneilla tai perehdyttävä muutoin johonkin instrumenttiin pitkäjänteisesti.

Myös lauluja tehdessä tarvitaan kärsivällisyyttä.

 

”Moniko jaksaa tänä päivänä kohdata tylsiä hetkiä, jolloin pohtiminen tuo toisinaan hyviä ajatuksia tai jopa laulun aiheita?”

– Nuorilla TikTok ja muiden alustojen short-videot haastavat aivojen etuotsalohkojen kehittymisen lisäksi bändikämpässä syntyneen musiikin perusolemusta.

– Inspiraatio ja luovuus syntyvät myös tylsyyden kautta. Moniko jaksaa tänä päivänä kohdata tylsiä hetkiä, jolloin pohtiminen tuo toisinaan hyviä ajatuksia tai jopa laulun aiheita?

– Toivon, että ihmiset löytäisivät toisensa myös bändikämpässä.

 

Ariel Neulaniemi: Suomigospelin tarina (Kirjapaja)

Ariel Neulaniemen tarinallinen tietokirja kertoo suomigospelin tienraivaajista ja kestotähdistä, uudesta polvesta ja ilmiöistä.

Kirja valottaa niin suomigospelin ominaispiirteitä kuin artistien omia kokemuksia ja näkemyksiä.

Suomigospelin tarina sai alkunsa 1960-luvulla, kun nuorten suosiman rock’n’rollin vaikutuksesta myös hengellisessä nuorisomusiikissa alettiin suosia bändikokoonpanoilla esitettävää ”länsimaista rytmimusiikkia”.

Sanoitusten sisältö sai inspiraationsa Raamatusta ja kristillisestä sanomasta. Sittemmin tekijöitä ja tyylejä on ollut monia: trubaduureja, heavya, räppiä ja niin edelleen.

Vuosien mittaan suomigospel on ammattimaistunut ja rajat muuhun populaarimusiikkiin ovat liudentuneet.

Moni laajempaan tietoisuuteen noussut muusikko/artisti on aloittanut gospelin kentältä, ja television viihdeohjelmat ovat tuoneet gospelkuorot olohuoneisiin.

Radio Dein musiikkitoimittajana työskennellyt Ariel Neulaniemi tuntee aiheen ja ihmiset, joista kirjoittaa. Hän on myös itse soittanut gospelia.

Janne Könönen ja Tero Huvi julkaisivat vuonna 2005 varsin erinomaisen Kahden maan kansalaiset -kirjan, joka valotti Suomigospelin siihenastista historiaa.

Nyt Neulaniemi esittää aiheesta päivitetyn ja yhtä ansiokkaan tulkintansa.

Hän on työstänyt kirjan pohjalta myös radiodokumenttisarjan. Kymmenosainen Suomigospelin tarina on vapaasti kuunneltavissa Dei Plus -palvelussa.


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää