Järjestöt ihmeissään: taas leikataan köyhimmille suunnatusta kansainvälisestä avusta

– Jokainen leikattu euro on pois tuesta maailman köyhimmille, sanoo Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala.

– Köyhimmiltä ihmisiltä näyttää olevan helppo leikata kerta toisensa jälkeen. Suunta on väärä, kun kriisit ja konfliktit maailmalla pikemminkin kasvavat, sanoo Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Tomi Järvinen.

– On surkeaa, että jokaisella neuvottelukierroksella leikataan köyhimmille suunnatusta kansainvälisestä avusta. Samaan aikaan kun Suomi leikkaa yhä enemmän kehitysyhteistyöstä, maailmassa on enemmän kotinsa jättämään joutuneita ihmisiä kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen, toteaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso.

– Näitä leikkauksia ei pidä enää jatkaa. Kansainvälisen avun leikkaukset lisäävät epävakautta ja köyhyyttä erityisesti Euroopan naapurustossa – ja se osuu myös Suomeen, pelkää KUA:n Järvinen.

Nyt todella tarvittaisiin tarvittaisiin globaalin vastuun kantamista

Jo aiemmin hallitus on päättänyt lähes 1,3 miljardin euron leikkauksista kehitysyhteistyöhön. Nyt kerrotut lisäleikkaukset tulevat erityisen huonoon tilanteeseen.

– Nyt todella tarvittaisiin tarvittaisiin globaalin vastuun kantamista, sanoo KUA:n Tapio Laakso. Epävakaus Euroopan lähialueilla syvenee ja lopulta vaikuttaa myös meihin, hän pelkää.

Päätös lisäleikkauksista tulee huonoon ajankohtaan sikälikin, että Yhdysvallat ilmoitti hiljattain valtavista leikkauksista antamaansa kansainväliseen apuun.

Myönteistä järjestöjen mukaan on kuitenkin se, että hallituksen nyt ilmoittamat lisäleikkaukset eivät ulotu suomalaisten kehitysjärjestöjen työhön. Lisäksi hallitus lisää Ukrainan humanitaarista tukea 10 miljoonaa euroa vuosittain kehyskaudella. Myös humanitaariseen katastrofiapuun kohdennetaan 10 miljoonan euron lisäys vuodesta 2026 alkaen.

Hallituksen puoliväliriihessä tehdyn päätöksen seurauksena kehitysyhteistyöstä leikataan vuosittain 50 miljoonaa euroa.

Parhiala muistuttaa, että vaikuttavalla kehitysyhteistyöllä ajetaan myös suomalaisten etuja.

– Vaikuttavan kehitysyhteistyömme instrumentein rakennetaan rauhaa ja vakautta Euroopan kriisiytyneillä lähialueilla. Yhdysvaltojen massiivisten leikkausten seurauksena YK:n toimintakyky on uhattuna, ja Suomi heikentää sitä päätöksillään entisestään. YK:lla on keskeinen rooli yhteisten kansainvälisten sääntöjen ylläpitämisessä ja nämä säännöt ovat pienten Suomen kaltaisten valtioiden tuki ja turva.

Parhialan mukaan kehitysyhteistyövaroin tuetaan myös suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja pääsyä uusille markkinoille. Afrikassa ja Aasiassa monien maiden taloudet kasvavat kohisten. Kauppapoliittisten sotien repiessä rikki totuttuja liittolaissuhteita Suomen tulisi etsiä aktiivisesti uusia kumppanuuksia myös globaalista etelästä.

– Leikkausten seurauksena menetämme niitä mahdollisuuksia, joita puhdas siirtymä ja yhteiskuntien digitalisaatio tarjoavat. Myös tämän vuoksi hallituksen tekemät leikkaukset tuntuvat lyhytnäköisiltä, toteaa Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.