Talousjohtaja korostaa vastuullisen taloudenhoidon merkitystä

Heli Pellikan työhuoneen pöydällä on A3-kokoinen tuloste. Paperissa ovat Oulun seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet niminä ja kasvoina, samoin kirkkoherrat.

Maaliskuussa Oulun seurakuntayhtymän talousjohtajana aloittaneella Pellikalla on vielä perehdyttävää.

– Olen ehtinyt käydä jokaisessa seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa, mutta kaikki toiminnot ja työalat eivät vielä ole läpikotaisin tuttuja – saati luottamushenkilöt tai työntekijät. Työsarkaa riittää vielä, Pellikka hymyilee.

Kirkolla on iso rooli oululaisten elämässä

Pellikkaan on tehnyt vaikutuksen seurakuntien toiminnan laajuus ja ammattimaisuus.

– Tekeminen ja tarjonta seurakunnissa ja yhtymässä on monipuolista. Seurakunnat todella haluavat olla läsnä oululaisten elämässä. Meidän kaikkien, ei yksinomaan kirkon jäsenten.

Talousjohtaja kiittelee myös seurakuntien, yhtymän ja luottamushenkilöiden osaamista ja tekemisen tapaa.

– Täällä tehdään hyvää työtä.

Pellikka on toiminut koko aiemman työuransa taloushallinnon asiantuntija- ja johtotehtävissä yrityspuolella.

Aiemmissa työtehtävissä hän tuki suomalaisia yrityksiä, joilla oli liiketoimintaa Itä-Euroopassa. Sujuvasti venäjää puhuva Pellikka on ollut mukana muun muassa Ukrainan jälleenrakentamishankkeissa.

Pakko kysyä, tuntuuko työ seurakuntayhtymässä tuollaisten kansainvälisten kuvioiden jälkeen tylsältä.

– Ei ollenkaan, Pellikka vakuuttaa.

– Kirkolla ja seurakunnilla on tärkeä rooli oululaisten elämässä. Talousjohtajana koen tekeväni merkityksellistä työtä.

– Taloushallinto, johtotehtävät ja niiden tuoma vastuu ovat minulle tuttua. Uutta sen sijaan on työskennellä julkishallinnossa, jota seurakuntayhtymäkin edustaa.

Yhtymän talous on vakaalla pohjalla

Pellikka nostaa haastattelun aikana pariinkin otteeseen esiin vastuullisen taloudenhoidon tärkeyden.

– Sillä mahdollistetaan monipuolinen tarjonta ja seurakuntaelämä nyt. Samalla on välttämätöntä katsoa taloutta pidemmällä aikajänteellä niin, että turvataan toiminta myös tulevina vuosina. Toiminnan jatkuvuus pitää taata ja investoinnit pitää miettiä harkitusti, talousjohtaja tiivistää.

– Oulun seurakunnissa tuntuu olevan vastuullista taloudenhoitoa kaikilla tasoilla ja toivon, että sama mentaliteetti myös jatkuu.

Seurakuntayhtymän talous on Pellikan mukaan vakaalla pohjalla. Silti esimerkiksi pitkin vuotta uutisoidut muutokset valtionrahoituksessa haastavat myös Oulun seurakuntia. Valtio on jo leikannut tälle vuodelle rahoitusta, jota se myöntää kirkon hoitamiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, esimerkiksi hautaustoimen palveluihin.

– Tämänvuotinen leikkaus vei Oulun seurakunnilta 1,4 miljoonaa euroa ja valtio ehdottaa lisää leikkauksia kahdelle tulevalle vuodelle. Tällä on väistämättä seurauksia, Pellikka sanoo.

Hautapaikkamaksuja, hautausmaksuja sekä tuhkaamismaksuja joudutaan tarkastelemaan syksyn aikana.

Investointeja tehdään myös tulevaisuus mielessä

Oulun seurakunnissa on käynnissä useita mittavia rakentamisinvestointeja.

– Kiinteistöpuolella on arvioitu, missä järjestyksessä ne toteutetaan. Samanaikaisesti rinnalla kulkee säästösuunnitelma: mietitään, missä kohteissa riittää korjaaminen ja mistä kiinteistöistä voidaan luopua.

– Se on haastavaa, mutta pitää muistaa, että teemme päätöksiä myös tuleville sukupolville.

Ja tarpeen tullen investointiohjelmaa pitää pystyä muuttamaan, Pellikka toteaa.

– Lopullisen päätöksen tekevät luottamushenkilöt.

Kirkossa jäsenistöllä on aidosti iso rooli päätöksenteossa, Pellikka muistuttaa.

– Seurakuntavaalit käydään vuoden 2026 marraskuussa. Toivottavasti oululaisia kiinnostaa vaikuttaminen ja seurakuntavaaleihin saadaan paljon ehdokkaita.

Kirkollisverotuotolla seurakunnat ja yhtymä tuottavat paljon hyvää kaikille oululaisille

Osavuosikatsauksen teko. Tilinpäätökseen valmistautuminen. Tulevan vuoden talousarviosta päättäminen. Muun muassa nämä teemat osuvat syksyyn ja loppuvuoteen.

Esitys vuoden 2026 kirkollisverosta käsitellään marras–joulukuussa,

– Kirkollisverotuotolla seurakunnat ja yhtymä tuottavat paljon hyvää kaikille oululaisille.

– Heikoimmista huolen pitämisessä kirkolla on iso rooli. Kirkko tekee siinä osansa ja enemmänkin.

Oulussa kirkollisveroprosenttia ei ole painetta korottaa.

Tällä hetkellä 62,2 prosenttia väestöstä eli hieman yli 3,5 miljoonaa suomalaista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon.

Pellikka pitää tärkeänä, että kirkko pystyy säilyttämään kansankirkon asemansa.

– Siinä onnistutaan pyrkimällä olemaan moniääninen kirkko, jossa kaikki kokevat olevansa tervetulleita ja kunnioitettuja. Se, että kirkko puhuttelee erilaisia ryhmiä, on tärkeää jo ihan jäsenpidon näkökulmasta.

– Kirkko on julkistaloudellinen toimija, jonka koko toiminta perustuu kirkollisveroon. Muut tulonlähteet eivät ole yhtä merkittäviä. Kansankirkon aseman säilyttäminen on meille äärettömän tärkeä asia.