Terapiakoira Lahja on diakoniatyöntekijän työpari asiakaskohtaamisissa Haukiputaalla

Haukiputaan seurakunnan diakoni Minna Lappalainen laittaa vihreän huivin viisivuotiaan cavalier kingcharlesinspanieli Lahjan kaulaan. Huivi kertoo siitä, että Lahja on lähdössä töihin.

Lahja valmistui terapiakoiraksi reilu vuosi sitten, ja siitä lähtien se on ollut emäntänsä työpari erilaisissa asiakaskohtaamisissa.

Kun Minna Lappalainen aloitti työt Haukiputaan seurakunnassa kymmenisen vuotta sitten, sai hän nopeasti tiimiltään lempinimen eläindiakoni. Lempinimi tuli hänen tavastaan kohdata asiakkaat, joiden tilanteeseen kuului jollakin tavalla lemmikkieläin. Diakoniatyöntekijä voi kuulla esimerkiksi ahdingosta, jonka taustalla on kalliit eläinlääkärikulut.

– Nuorempana haaveilin urasta eläinten parissa, ja eläimet ovat olleet koko aikuisikäni tärkeä osa perhettäni. Vuonna 2018 löysin koulutuksen eläinavusteiseksi valmentajaksi. Sain valmiudet tehdä sosiaalialan työtä eläinavusteisesti. Koirani Lahjan soveltuvuus työhön testattiin, ja se todettiin tehtävään soveltuvaksi, Lappalainen kertoo.

Koiran läsnäolo helpottaa

Tutkimuksissa on todettu, että ihmisen stressihormonitaso laskee, ja hormonikolmikko prolaktiinin, oksitosiinin ja endorfiinin tuotanto nousee, kun kohtaamisessa on mukana eläin. Kun eläin lievittää ahdistuneisuutta ja jännitystä, asiakkaan ja työntekijän välille muodostuu luottamus nopeammin.

Minna Lappalainen kertoo, että koiran läsnäolo auttaa puhumaan vaikeista asioista ja tunteista. Jutteleminen sujuu eläintä silitellessä.

Eläinavusteisuudesta on todettu olevan hyötyä erityisesti lasten, neuropsykiatristen, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä muistisairaiden kanssa.

Virret unettavat usein

Lappalaisen mielestä Lahjan kanssa työskentely on  hienoa.

– Lahja on aina innokkaana töissä mukana. Se osaa huomioida, minne olemme menossa. Ikäihmisiä se tervehtii rauhallisesti, istuu sylissä ja nukahtaa, kun laulamme virsiä. Lapsiin ja nuoriin se ottaa heti kontaktia, ja haluaa mielellään leikkiä hetken ennen keskustelua.

– Lahja on mukana keskusteluissa myös niillä kerroilla, kun se ei pääse paikalle. Kerron Lahjan kuulumisia, ja katsomme sen kuvia puhelimesta.

Eläinavusteisessa työssä on tärkeää tuntea oma työpari hyvin ja huolehtia sen hyvinvoinnista. Eläin tarvitsee aikaa palautumiseen.

– Työpäivien jälkeen Lahja enimmäkseen lepäilee seuraavan päivän, Lappalainen kertoo.

Lahjalla ei ole vielä lupaa oleskella seurakunnan tiloissa, joten se osallistuu pelkästään kotikäyntityöhön ja ulkona järjestettäviin tapahtumiin.

– Parasta eläinavusteisessa työssä on se, että voimme Lahjan kanssa välittää Jumalan rakkautta, iloa ja hyväksyntää eri tavalla kuin mihin ilman koiraa pystyisi.

Lahja saa iloisen vastaanoton

Yksi Lahjan työpaikoista on Johannan perheen koti. Lahja on työskennellyt niin koko perheen kuin Johannan ja hänen tyttärensä kanssa.

Koiran mukana olo tapaamisissa on tuntunut luontevalta.

– Tämä on ollut mukava ja positiivinen kokemus, Johanna kertoo.

Myös hänen neljäsluokkalainen tyttärensä kertoo samaa.

– Lahjan kanssa olemme maalanneet, heittäneet noppaa, tehneet agility-radan ja kiertäneet sitä yhdessä. Olen saanut taluttaa Lahjaa ulkona ja heitellä sille palloa, tytär luettelee.

Lahja on tehnyt eläinavusteisen työn harjoittelun Johannan perheessä, ja sen jälkeen yhteistyö on jatkunut.

Yhdessä on käsitelty ikäviäkin asioita, muun muassa surua, jonka Johannan äidin kuolema toi perheeseen.

Lahja on auttanut monia ihmisiä tunteiden ilmaisussa.

– Erityisesti lasten kanssa on ollut helpompaa toimia niin, että mielen päällä olevaa asiaa on mietitty myös Lahjan näkökulmasta, Lappalainen selvittää.

Minna Lappalainen siirtyy maaliskuussa Oulun seurakuntayhtymän Oulu toivo 2030 -hankkeeseen kehittämään diakoniatyötä. Hankkeessa kartoitetaan diakoniatyön tarpeita muuttuvassa yhteiskunnassa.

Maaliskuun lopussa Lahja osallistuu Lappalaisen kanssa perheleirille, eli töitä hyvälle työkaverille riittää.

Minna Lappalainen ja Lahja-koira tapaavat Johannan perhettä säännöllisesti.

Ikäihmisiä Lahja-koira tervehtii rauhallisesti, istuu sylissä ja nukahtaa, kun laulamme virsiä. Lapsiin ja nuoriin se ottaa heti kontaktia, ja haluaa mielellään leikkiä hetken ennen keskustelua.