Hautausmaa voi olla toivon puutarha

Hautausmaan kauneus voi olla lääkitsevää ja lohduttavaa, uskoo Muhoksen kirkkoherra Vesa Palokangas.

Hautausmaalla kulkiessani tutkin aina hautakivien kaiverruksia ja lasken mielessäni, minkä ikäisinä ihmiset ovat kuolleet, sanoo kirkkoherra Vesa Palokangas ja pysähtyy tarkastelemaan Muhoksen hautausmaan vanhoja hautakiviä ja hautaristejä.

Muhoksen hautausmaalle on omaleimaista kerroksellisuus.

– Uudet ja vanhat hautapaikat eivät ole eri alueilla. Kaikki muhoslaiset on viety samaan maahan. Sukupolvien ketju on näkyvissä.

Hengellinen ulottuvuus jää hyödyntämättä

– Hautausmaa on elämäntarinoiden paikka. Vastaan tulee toisaalta pitkiä sukujen tarinoita ja toisaalta tarinoita, jotka eivät ehtineet kunnolla edes alkaa kun ne jo päättyivät.

Vaikka kirkkoherra mielellään tutkiikin yksittäisiä hautamuistomerkkejä, hänestä  hautausmaat tulisi nähdä ennen kaikkea kokonaisuutena.

– Hautausmaa on mielen levon ja rauhoittumisen paikka, rauhan tyyssija.

 

Kuolema on jotakin mystistä, selittämätöntä ja lopullista, mutta se ei ole kaiken loppu. Hautausmaa viestii toivoa iankaikkisuudesta sekä tulevasta jälleennäkemisestä.

 

Hautausmaat ovat Palokankaan mielestä monessa mielessä käyttämätön voimavara. Niillä vieraillaan muistelemassa kuolleita läheisiä, mutta niiden hengellinen ulottuvuus jää paljolti hyödyntämättä.

– Hautausmaan ei tarvitse olla yksinomaan paikka, jonne haudataan kuolleet. Hautausmaa voi olla toivon puutarha.

Vesa Palokankaan mukaan hautausmaa viestii toivoa iankaikkisuudesta sekä tulevasta jälleennäkemisestä.

– Kuolema on jotakin mystistä, selittämätöntä ja lopullista, mutta se ei ole kaiken loppu.

Tekstit johdattelevat kuoleman käsittelemiseen

Keväällä julkistettiin Espoon, Vantaan ja Tampereen seurakuntayhtymien, Sininauhaliiton, Hiljaisuuden ystävien ja Pyhiinvaelluskeskuksen yhteistyönä syntynyt Toivon puutarha -sivusto.

Toivon puutarha -tekstit antavat tilaa pohtia, kohdata ja käsitellä kuoleman kysymyksiä sekä elämän rajallisuuteen liittyvää kauneutta ja haikeutta.

Verkkosivuston tekstejä voi hyödyntää esimerkiksi erilaisiin ryhmien kokoontumiseen, retriittityöhön ja pyhiinvaellusten ohjaamisen.

Toivon puutarha on toteutettu Kirkkohallituksen tuella. Muhoksen seurakunta oli ainoa hankehakemuksessa mukana ollut pohjoissuomalainen seurakunta.

Ohjattuja kävelyitä ja retriittejä suunnitteilla

Muhoksen hautausmaalta on tarkoitus valita paikkoja – esimerkiksi vanha hauta, vanha kuusi ja niin edelleen – joissa voi pysähtyä Toivon puutarha -tekstien äärelle. Tekstit voi lukea kylteistä tai avata QR-koodilla ja omalla älypuhelimella.

Muhoksen hautausmaalla on jo järjestetty Toivon puutarha -kävely. Lisää vastaavia ohjattuja hautausmaaretriittejä on kirkkoherran mukaan tulossa.

Hautausmaata tehdään tutuksi myös lapsille ja nuorille.

– Jo useana vuonna olen kertoillut hautausmaasta 1–2-luokkalaisille pyhäinpäivän alla. Tarkoitus on myös järjestää retriittiharjoituksia rippi- ja lukioikäisille. He ovat ikäluokkaa, jolle hautausmaa on usein vähän vieras paikka.

Hautausmaalla pyhyys on käsinkosketeltavaa

Vesa Palokangas toivoo, että hautausmaiden kauneus opittaisiin hyödyntämään.

– Hautausmaalla pyhyys jotenkin konkretisoituu. Hautausmaan kauneus voi olla lääkitsevää ja lohduttavaa. Hautausmaa ei ole kuoleman kaupunki vaan paikka, jossa voi nähdä kuoleman yli. Läheisen menettäneelle se voi luoda toivoa: kuolema ei olekaan lopullista. On toivo jälleennäkemisestä.

 

Olen Jumalan muistissa. En häviä ja katoa olemattomiin. Senkään jälkeen, kun omalla haudallani ei enää käy kukaan. Sillä Rakkaus muistaa.

– Jussi Holopainen Toivon puutarha -sivustolla

 

 

 

Näe hautausmaa uusin silmin

  • Toivon puutarha -sivuston tekstit ovat huomioita, ajatuksia ja runoja, joita hautausmaat muistelupaikkoina, puistoina, luonnonympäristöinä ja rakennettuina ympäristöinä ovat herättäneet tekstien kirjoittajissa.
  • Kirjoittajat ovat pyhiinvaellustoiminnan projektipäällikkö Annastiina Papinaho, perhetoiminnanohjaaja Seija Hatakka, hengellisen ohjauksen pastori Jussi Holopainen, johtava kasvatustyön pastori Tarja Korpela, Sininauhaliiton hengellisen työn kehittäjä Tuomo Salovuori sekä Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja Juha Tanska.
  • Aineisto on seurakuntien vapaasti käytettävissä. Myös kuka tahansa seurakuntalainen voi hautausmaalla kulkiessaan tutustua teksteihin älypuhelimella tai tablettitietokoneella avattavien QR-koodien kautta. Tekstit löytyvät verkosta.

 


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää