Tukiverkostoja pitää parantaa

Tämän vuoden Yhteisvastuukeräys keskittyy nuorten tekemään ja kokemaan väkivaltaan. Tähän teemaan paneuduttiin myös paneelikeskustelussa, johon piispa Jukka Keskitalo oli kutsunut koolle nimekkään joukon. Keskustelijoina olivat Oulun kaupunginjohtaja Seppo Määttä, rikosylikomisario Janne Koskela, lastenpsykiatri Päivi Lindholm, nuorisotyön moniosaaja Mono Kuoppala ja ylioppilas Ilona Piekkola.

Välähdyksiä pahoinvoinnin lähteisiin

Piispa Keskitalo maalasi keskustelun taustalle tilannekuvaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan elämäänsä tyytyväisten nuorten osuus on vähentynyt.

Yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet: lähes joka viides 8–9-luokkalaisista kertoi, että heillä ei ole yhtään hyvää ystävää. Rippikouluissa näkyvät sekä mielenterveysongelmat että käyttäytymishäiriöt. Poliisin tilastoissa alaikäisten tekemien rikosten määrä on kasvanut.

Ilona Piekkola tunnistaa tämän maailman.

– Koulukiusaaminen on yleistynyt. Olen kuullut hirveitä asioita, joita ei voi uskoa todeksi. Opettajilla ei ole auktoriteettia ja jaksamista puuttua näihin tilanteisiin, Piekkola sanoi.

Mono Kuoppalan mukaan perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnissa korostuu.

– Vaikka perhe tekisi kaikkensa, siitä huolimatta lapsi tai nuori saattaa voida huonosti.

Hoitoon pääsystä Kuoppala on valmis lyömään nyrkkiä pöytään.
– Hoitoon ei pääse. Kun ihminen lähtee hakemaan apua ja hänelle annetaan aika kuuden kuukauden päähän, voi olla, että juna meni jo. Terapiatakuun hallitusohjelmassa olisi pitänyt toteutua jo vuosia sitten, Kuoppala sanoo.

Riittämättömät palvelut

Lasten ja nuorten pahoinvointi liittyy myös palvelujärjestelmän toimivuuteen.

Lastenpsykiatri Päivi Lindholm muistutti, että vaikka nyt puhutaan Oulun seudun lapsista ja nuorista, on ilmiö valtakunnallinen. Mielenterveyspalvelujen riittämättömyys on ollut paljon mediassa esillä, eikä korona selitä jyrkkää lähetemäärien kasvua vuodesta 2015 alkaen. Resurssit eivät ole kasvaneet samassa suhteessa.

Oulussa on 46 000 enintään 18-vuotiasta. Poliisin kanssa näistä nuorista on tekemisissä vuositasolla 300–500 nuorta.

– Rikokset ovat raaempia ja nöyryyttävämpiä. Jokainen tapauksista on liikaa. Pitäisi löytää keinoja, miten voitaisiin paremmin puuttua näihin tilanteisiin, sanoo rikosylikomisario Janne Koskela, joka johtaa poliisin rikostorjuntayksikköä Oulussa.

Somen paine vakava syy

Moni nuori saattaa kokea paineita sosiaalisesta mediasta. Nuoren verkosto voi olla vain älypuhelimen varassa, kun ennen kavereita haettiin ulos kotoa. Siinä samalla harjoiteltiin sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja opittiin tuntemaan toisia. Nyt elä-
mä voi olla pitkälti verkossa.

– Kuinka paljon on seuraajia tai tykkäyksiä, kuinka paljon videot saavat katsojia. Näillä todistetaan, että on suosittu, että hyväksytään porukkaan mukaan, Ilona Piekkola pohtii.
Lääkäri Päivi Lindholm kertoi aivojen palkitsemisjärjestelmästä, joka helposti tottuu voimakkaisiin ärsykkeisiin. Tavalliset asiat eivät tunnevaikutuksiltaan voi kilpailla näiden kanssa.

– Jos odotamme, että lapset ja nuoret voivat kontrolloida toimintaansa sosiaalisessa mediassa, odotamme liian paljon, Lindholm muistuttaa.

Ongelmaan ei ole vain yhtä ratkaisua. Parhaaseen tulokseen päästään verkostotyöllä, jossa kirkko voi myös ottaa vahvan roolin. Ehkä seurakuntien ammattitaitoisille nuoriso-ohjaajille on jälleen kouluissa kysyntää, kun luodaan yhteistyön mallit, joilla nuorten hyvinvointia parhaiten voidaan edistää.

Emme voi ulkoistaa ongelmien ratkaisemista yhteiskunnalle. Yhteiskunta olemme me. Jokainen omilla teoillamme vaikutamme siihen, millaista täällä on olla ja elää, paneelissa todettiin.

• Paneelin tallenne on katsottavissa Oulun hiippakunnan YouTube -kanavalla.