Ulrikan kirkko on täynnä maalauksia

Luonnonkauniilla paikalla sijaitseva Haukiputaan kirkko edustaa pohjalaista kirkonrakennusperinnettä.

Renessanssitapulin kanssa kirkkorakennus synnyttää kokonaisuuden, jossa näkyy sukupolvien takaisten rakennusmestarien sekä vuosisatojen varrella korjaustöitä johtaneiden arkkitehtien kädenjälki.

Aikansa tunnetuimman kirkkomaalarin Mikael Toppeliuksen maalaukset ovat nostaneet kirkon kansainvälisesti tunnetuksi.

Nykyinen Haukiputaan kirkko on kolmas kyseisellä paikalla seisova kirkkorakennus. Edellinen kirkko koki kovia Isonvihan aikaisessa venäläismiehityksessä.

Sopusuhtainen ristikirkko edustaa pohjalaista kirkonrakennusperinnettä.

Kellotapuli on rakennettu Haukiputaan edellisen kirkon aikana vuonna 1751.

Länsitornillisessa tukipilarikirkossa tiedetään olleen nykyisen kirkon tapaan runsaasti seinämaalauksia. 1700-luvun alkupuolella ja sittemmin vuonna 1742 pikkuvihan aikana venäläiset ryöstivät kirkon hopeat, alttarivaatteet, kirjat, kirkonkellot ja ikkunat.

Kolmas kirkko samalla paikalla

Entisen yli satavuotiaan kirkon kunnon tarkasti kokenut kirkonrakentaja Matti Honka vuonna 1759. Hän totesi pyhäkön olevan rappiolla ja korjauskelvoton.

On jokseenkin varmaa, että hän laati nykyisen kirkon piirustukset, joskaan asiakirjatietoa Hongan suunnitelmista ei ole säilynyt.

Seurakuntalaisille piirustuksia tärkeämpi asiakirja oli Hongan uuden kirkon rakentamista varten laatima materiaaliluettelo. Sen perusteella talolliset hankkivat puutavaran tulevaa kirkonrakennusurakkaansa varten.

Nykyinen kirkko rakennettiin entisen kirkon paikalle. Rakennustöitä kutsuttiin johtamaan rakennusmestari Jaakko Suonperä, ja töihin velvoitettiin ajan tapaan kaikki seurakunnan täysikasvuiset miehet.

Renessanssitapulin seinustalla seisoo vaivaisukko.

Perimätiedon mukaan vanha kirkko purettiin pois vasta juuri ennen uuden kirkon valmistumista, koska sitä käytettiin rakennustelineinä uutta kirkkoa rakentaessa.

Uusi Haukiputaan kirkko vihittiin tammikuussa 1764 ja se sai nimen Ulrika.

Kellotapulin on jo vanhan kirkon aikana vuonna 1751 rakentanut Heikki Väänänen. Pohjalaisen renessanssitapulin seinustalla seisovan vaivaisukon on perimätiedon mukaan veistänyt joku kiertävä ”pilthukkari”.

Sukupolvien takaisten mestarien luomus

Kun lähestytään luonnonkaunista Haukiputaan kirkkomaata, nähdään pohjalaisen kirkonrakennusperinteen synnyttämä tasapainoinen kokonaisuus: sopusuhtainen ristikirkko ja sen vierellä puhdaslinjainen kellotapuli.

Rakennusmestari Jaakko Suonperän johdolla valmistuneen Haukiputaan ristikirkon ulkokulmat on viistetty ja sisäkulmat ovat suorat.

Ulkoviisteinen ristikirkko oli 1700-luvulla varsinainen rakennustekninen uutuus, joka varmasti keräsi ihastusta ja huomiota laajemminkin.

Ulkokatto rakennettiin korkeaksi ja ristivarsien päistä särmikkääksi. Ristiharjan keskelle pystytettiin solakka viiritanko.

Sisälle siirtyessä voi hiljentyä ihailemaan sukupolvien takaisten mestarien luomia taideteoksia.

Suureksi kahdeksankulmioksi hahmottunut massiivisten hirsiseinien rajaama kirkon sisätila saa korkeine pyöröholveineen aikaan avaran puolipallon vaikutelman.

Suureksi kahdeksankulmioksi hahmottunut kirkon sisätila saa korkeine pyöröholveineen aikaan avaran puolipallon vaikutelman.

Seinien ja holvien runsaat ja puhuttelevat kuvapinnat sekä saarnastuolin ja alttarin kauniit yksityiskohdat kiinnittävät huomion.

Isot ikkunat johdattelevat valon sisään ja niiden symmetrinen asemointi korostaa kirkon harmonista tunnelmaa.

Haukiputaan kirkon sisätilojen keskeisinä elementteinä ovat Jaakko Suonperän nikkaroima alttari ja saarnastuoli. Viisisivuisen ja maljamaisen saarnastuolin erikoisuutena ovat kahdelta sivulta nousevat portaat.

Kullatut listat ylöspäin kohoavine koristeaiheineen koristavat sivujen taitteita. Siivekkäät enkelinpäähahmot, katoksen hapsuaiheinen koristelistoitus ja kyyhkynen kertovat taitavien käsien työstä.

Maalaukset ovat taideaarre

Haukiputaan kirkko tunnetaan Mikael Toppeliuksen maalauksista, jotka ovat todellinen kristillisen taiteen aarreaitta.

Puhuttelevat kirkkomaalaukset on maalattu vuosina 1774–1779.

Holvitaipeiden pohjoispuolella on esitetty Uuden testamentin ja eteläpuolella Vanhan testamentin tapahtumia.

Naturalistista kuvakieltä puhuvat, Raamatun merkittäviä tapahtumia todentuntuisesti kuvaavat seinä- ja kattomaalaukset Toppelius teki liimavärein.

Saarnastuolin evankelistoja esittävät maalaukset on tehty öljymaaleilla ja niin sanotulla valöörimenetelmällä.

Kirkon pohjoisristillä sijaitseva kirkon tunnetuin maalaus on Viimeinen tuomio.

“Viimeinen tuomio” on taidehistorian asiantuntijoiden mielestä Suomen merkittävin barokkityylinen sommitelma.

Tätä koko seinän peittävää teosta on taidehistorian asiantuntijoiden keskuudessa esitetty jopa Suomen merkittävimmäksi barokkityyliseksi sommitelmaksi.

Haukiputaalaisten Herran huoneessa on maalauksia niin paljon, että jos ne asetettaisiin peräjälkeen, niitä riittäisi 150 metrin matkalle. Seinä- ja kattomaalauksia on ollut alun perin 33, joista sittemmin on tuhoutunut seitsemän.

Vesikaton ruodelautoina on käytetty edellisen kirkon seinälautoja, joissa on nähtävissä fragmentteja vanhoista maalauksista.

Sucksdorffin kädenjälki näkyy uudistuksissa

1840-luvulle tultaessa uudistusvaatimukset käsittivät kirkon ulkonäön kohentamista ajan tyylisuuntausta paremmin vastaavaksi.

Kirkon ristisakaroiden päätyjen viistoihin seinäpintoihin puhkaistiin uusia ikkunoita, joka johti kuuden kehysmaalauksin rajatun Toppeliuksen maalauksen hävittämiseen.

1900-luvun alussa kirkon korjaustöitä johtaneen arkkitehti Viktor J. Sucksdorffin kädenjälki on edelleen vahvasti näkyvissä kirkkorakennuksessa.

Kirkon ulkomuoto muuttui voimakkaasti. Muun muassa itäristille tehtiin uusi sakaristo ja länsiristiä isonnettiin vastaavalla alalla.

Kirkko varustettiin lämmityslaitteilla ja turkulainen taiteilija Theodor Schalin teki vesivuodoista vaurioituneiden Toppeliuksen holvimaalausten uusimisia ja täydennyksiä.

Monivärisistä laseista tehty risti- ja ruususeppeleaiheinen koristus alttarin takana olevassa ikkunassa on Sucksdorffin suunnittelema.

1960-luvulla kirkkoon hankittiin uudet urut ja Sucksdorffin suunnittelemat lehterit poistettiin. Jugendtyyliset penkit muutettiin barokkityylisiksi, ja niiden alle asennettiin sähköpatterit.

Sähköpattereiden aiheuttamasta lämpötilan noususta ja ilman suhteellisen kosteuden vähenemisestä kärsineet maalaukset konservoitiin 1970-luvulla.

Kuvakirkon maalausten huoltotöitä on jatkettu tämän jälkeenkin, kun on huomattu värien paikallista irtoamista.

2000-luvulla kirkkoon on tehty muun muassa puuverhouksen ja savitiilikatteen kunnostuksia sekä valaistuksen, esteettömyyden ja piha-alueen parannustöitä.

Merkittävä pala kulttuurihistoriaa

Rakennusmestari Jaakko Suonperä kuuluu merkittäviin pohjalaisiin 1700-luvun lopun kirkonrakentajiin, ja hän piti uskollisesti yllä ristikirkon perinnettä omissa kirkkorakennuksissaan.

Haukiputaan kirkko on Suonperän keskeisintä tuotantoa edustaen hänelle tyypillisintä ulkokulmistaan viistetyn ristikirkon muotoa.

Se on myös hänen ensimmäinen kirkkonsa ja kirkon kiinteän sisutuksen tärkeimmät osat, alttari ja saarnastuoli, olivat mestarin kätten osaavaa työtä.

Kirkon valmistumisen myötä Suonperän maine kasvoi ja se edesauttoi uusien rakennustöiden saamisessa.

Toppeliuksen Haukiputaan kirkkoon tekemissä maalauksissa ilmenee barokin ja rokokoon, mutta myös kiinalaisen taiteen vaikutus.

Haukiputaan kirkko tunnetaan Mikael Toppeliuksen maalauksista. Kirkkorakennuksen sisätilojen keskeisenä elementtinä on rakennusmestari Jaakko Suonperän nikkaroima saarnastuoli.

Kirkon hyvin säilyneet maalaukset edustavat omaa aikaansa sekä kristillisen taiteen historiaa aina antiikin Roomasta alkaen. Ne ovat yhdessä hyvin säilyneen kirkkorakennuksen kanssa merkittävä osa suomalaista kulttuurihistoriaa.

Kirjoittaja työskentelee suunnittelijana restaurointiin ja korjausrakentamiseen erikoistuneessa arkkitehtitoimistossa. 

Kirkkoarkkitehtuuri-sarjassa esitellään Rauhan Tervehdyksen jäsenseurakuntien kirkkoja niiden historian ja arkkitehtuurin kautta. 1764 valmistunut Haukiputaan kirkko on tunnettu ennen kaikkea Mikael Toppeliuksen Raamatun tapahtumia esittävistä maalauksista.

Video: Anna Niemelä