Uskontosanakirja: Mitä eroa on papilla ja rovastilla?

Pappi on todennäköisimmin yleisin titteli, jolla ihmiset kutsuvat papinkaulus yllään palvelevaa kirkon työntekijää. Seurakuntien nimistöviidakko on todellisuudessa paljon laajempi.

Piispa on hiippakuntansa seurakuntien ja pappien ylin esihenkilö. Oulun hiippakunnan piispana toimii tällä hetkellä Jukka Keskitalo.

Piispa edustaa kirkon yhtenäisyyttä ja valvoo esimerkiksi sitä, että jumalanpalvelukset toimitetaan määräysten ja kirkon tradition mukaisesti.

Piispa on seurakuntien toimintaa ja hallintoa valvovan tuomiokapitulin puheenjohtaja sekä piispain- ja kirkolliskokouksen jäsen.

Arkkipiispa edustaa kirkkoa kotimaassa ja ulkomailla, ja vastaa myös kirkon ekumeenisista ja ulkomaisista suhteista.

Suomen evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa toimii kirkon keskeisten yhteisen elinten, kuten kirkollis- ja piispainkokouksen sekä kirkkohallituksen puheenjohtajana.

Hän edustaa kirkkoa kotimaassa ja ulkomailla, ja vastaa myös kirkon ekumeenisista ja ulkomaisista suhteista. Arkkipiispana toimii tällä hetkellä Tapio Luoma.

Rovasteja moneen lähtöön

Rovasti on kirkollinen arvonimi, joka voidaan myöntää kirkollisessa työssä ansioituneelle, vähintään 50-vuotiaalle papille.

Lääninrovasti valvoo piispan ja tuomiokapitulin apuna esimerkiksi hyvän kirkollisen järjestyksen ylläpitämistä sekä pappien ja lehtorien viranhoitoa.

Lääninrovastina toimii aina joku rovastikunnan kirkkoherroista. Lääninrovastin titteli on kiertävä: tuomiokapituli nimittää lääninrovastin neljäksi vuodeksi kerrallaan rovastikunnan seurakuntien kirkkoherroista.

Rovastikunnalla tarkoitetaan 5–10 seurakunnan muodostamaa kokonaisuutta, joihin hiippakunnat on jaettu.

Tuomiorovasti on tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra ja tuomiokapitulin jäsen.

Tuomiorovasti toimii myös piispan varahenkilönä: hän hoitaa piispan kiireelliset ja välttämättömät tehtävät tilanteissa, jossa piispanvirka on avoinna tai piispa on estynyt hoitamasta virkaansa.

Kenttärovasti on sotilasarvo henkilöllä, joka työskentelee Puolustusvoimien kirkollisessa työssä.

Mikä ihmeen kappalainen?

Papin tehtäviin kuuluvat muun muassa jumalanpalveluksen toimittaminen, kastaminen, hautaan siunaaminen, avioliittoon vihkiminen sekä yksityinen sielunhoito ja rippi.

Teologian maisterista tulee pappi vasta piispan toimittaman pappisvihkimyksen jälkeen. Vihkimyksen voi saada henkilö, jolla on työnantajalta saatu kutsu tulla hoitamaan papin virkaa.

Kutsun voi antaa seurakunta, seurakuntayhtymä, tuomiokapituli, kirkkohallitus, lähetysjärjestö tai muu kristillinen järjestö. Papiksi voidaan vihkiä myös henkilö, joka toimii uskonnonopettajana.

Pappi-nimen synonyyminä toimii usein sana pastori.

Kappalainen on seurakunnan vakinainen pappi, jolla pitää olla suoritettuna pastoraalitutkinto. Se tarkoittaa tuomiokapitulissa suoritettavaa kirkon omaa tutkintoa.

Seurakunnan työntekijöiden esihenkilönä toimii kirkkoherra, jonka tehtäviin kuuluu paikallisseurakunnan johtaminen.

Kirkkoherra vastaa siitä, että seurakunnassa asiat ovat kirkon tunnustuksen ja tehtävän mukaisia.

Hän on lisäksi vastuussa muun muassa jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten oikeasta hoitamisesta sekä rippikoulujen pitämisestä.

Kirkkoherra valvoo seurakunnan kaikkea elämää ja työtä, ja hänen velvollisuutenaan on vastata, että seurakunnassa asiat ovat kirkon tunnustuksen ja tehtävän mukaisia.

Lähteet: evl.fi, arkkipiispa.fi ja Kirkkolaki (finlex.fi)