Vilma Jään musiikki vie kansanperinteen äärelle: "Meillä on jotakin uniikkia, joka on hengissä pitämisen arvoista"

Etnopop-artisti Vilma Jäälle on aina ollut selvää, että musiikista tulee hänelle ammatti. Koulutodistuskin sen jo aikoinaan kertoi: musiikki oli ainoa aine, josta arvosanaksi napsahti täysi kymppi.

– Lukiossa monet todella lahjakkaat ja taitavat muusikkoystävät pohtivat johonkin kosmetologikouluun hakemista ja niin sanotun oikean ammatin hankkimista. Ihmettelin vieressä, että miksi. Koin, että mulla ei ollut toista vaihtoehtoa. Muusikon ura ei ole ollut mulle missään vaiheessa valinta, se oli itsestäänselvyys.

Musiikki on Vilma Jään vahvin itseilmaisun väylä.

Jään intuitio ei mennyt pieleen. Parin vuoden takainen debyyttialbumi Kosto palkittiin Vuoden Etno Emma- ja Vuoden kansanmusiikkilevypalkinnoilla.

Ennen debyyttilevyn julkaisua Jää tulkitsi Kaija Saariahon Innocence-oopperassa runsaasti kehuja saaneen Markétan roolin.

Taakse jäänyt vilkas keikkakesä huipentui elokuun lopussa viiden keikan putkeen Hollannissa, tekeillä on toinen albumi ja ensi vuonna ensi-iltansa saavan Alli Haapasalon Kerro kaikille -elokuvan sävellystyöt yhdessä Kalle Vainion kanssa.

– Elokuvamusiikin tekeminen on ollut ihanaa. Saan säveltää instrumentaalimusiikkia, jossa on mun ääntä, sellaista sanatonta laulua. On ollut vapauttavaa päästä tekemään musiikkia ilman sanojen taakkaa.

Sanoma ja sävellys käsi kädessä

Sanat, tarinat ja kappaleen sanoma ovat Vilma Jään soolotuotannon kivijalka. Biisit lähtevät syntymään yleensä teksti edellä, tai Jäällä on ainakin mielessä jokin aihe, kappaleen nimi tai tietty hahmo kansanperinteestä.

”Sanoittaminen ei ole mulle niin luontaista kuin sävelten kanssa toimiminen.”

– Tässä vaiheessa sävellykselliset ideat alkavat yleensä pulpahtelemaan. Mietin esimerkiksi sitä, mikä kanteleen tai viulun rooli voisi olla. Mulla on aina olemassa fiilis biisin sanomasta, kun aloitan sävellystyön – niiden pitää kulkea käsi kädessä.

Jää kertoo tietävänsä tarkasti, mikä häntä miellyttää – niin musiikin kuulijana kuin sen tekijänä.

– Jos innostun jostakin jutusta, sit mä todellakin rakastan mun omaa biisiä ja ajattelen, että tämä on maailman paras biisi ikinä. Se ei silti tee tästä työstä mitenkään helppoa. Koen, että varsinkin sanoittaminen on ajoittain haastavaa, eikä se ole mulle niin luontaista kuin sävelten kanssa toimiminen.

Omaa ja uniikkia

Kansanmusiikkia ja -perinnettä elektroniseen musiikkiin sekoittavan Jään musiikillinen identiteetti alkoi muodostua yläkouluiässä, kun hän löysi kansanmusiikin.

Käteen tarttui ensimmäisenä jo klassisen musiikin opinnoista tuttu viulu, myöhemmin kylkeen tulivat haitari, kontrabasso, harmoni ja lopulta laulu.

– Havahduin yhtäkkiä siihen, että viululla voi soittaa muutakin kuin klassista musiikkia. Aloitin kansanmusiikkiviulutunnit, ja hurahdin siihen tosi nopeasti, hän muistelee.

Jää toivookin, että hänen soolotuotantonsa altistaisi ihmisiä omien juurien sekä kansanmusiikin että kansanperinteen äärelle.

Vilma Jää kannustaa kaikkia kansanmusiikista kiinnostuneita vierailemaan Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla, ja imemään sieltä itseensä kaikki, mitä irti lähtee.

– Meillä on täällä jotakin todella omaa ja uniikkia, joka on kiinnipitämisen, elvyttämisen ja hengissä pitämisen arvoista. Haluan jatkaa tämän perinnön vaalimista, ja toivon, että emme ympäröi itseämme pelkästään amerikkalaisella, afroamerikkalaisella tai klassisella musiikkiperinteellä.

Vilma Jäällä on mielessä täydellinen resepti, jos kansanmusiikin harrastaminen, tekeminen tai sen pariin hakeutuminen kiinnostaa.

– Ensimmäisenä kannattaa suunnata Kaustisten kansanmusiikkijuhlille ja imeä sieltä itseensä kaikki mahdollinen. Suosittelen tutustumaan etenkin pienten lavojen pelimannimeininkiin ja kaikkeen mahdolliseen ruohonjuuritason tekemiseen sekä isojen lavojen nykykansanmusiikkikokoonpanoihin. Tämän jälkeen voi suunnata askeleet esimerkiksi erilaisiin kansan- tai työväenopistoissa järjestettäville kansanmusiikkikursseille.

Luomumusiikki iskee

Vilma Jää tunnustaa seuraavansa huonosti muiden artistien tekemisiä tai vaikkapa Suomen musiikkikentän tapahtumia.

– Olen vähän sellainen oman jutun nysvääjä. Kesällä tosin innostuin Flow-festivaaleilla Ganavya-nimisestä artistista. Hän on mieletön vokalisti: istuin koko keikan suu auki tuolin etureunalla ja mietin, miten ihminen voi päästää suustaan tuollaista ääntä. Huomasin muutenkin, että muhun iskee tällä hetkellä yhtyeet, joilla on oikeita instrumentteja lavalla, ja laulu on mahdollisimman luomua.

Taustatarinaklubille Vilma Jää suuntaa yhdessä Pilvi Kekkosen kanssa. Työnjako on sovittu niin, että Kekkonen soittaa sämpleriä, koskettimia ja hoitaa taustalaulut, Jää laulaa ja soittaa viulua.

– Mulla on koko kesän ajan ollut setissä mukana kaksi julkaisematonta biisiä. Lupaan, että ne kuullaan myös Taustatarinaklubilla.

Vilma Jää esiintyy Taustatarinaklubilla Oulun Vanhassa pappilassa (Asemakatu 6) sunnuntaina 14. syyskuuta. Ovet avataan yleisölle kello 15.40, keikka alkaa kello 16.

Taustatarinaklubin syksy 2025

14.9. Vilma Jää

5.10. Jimi Alhroos Trio

2.11. Yona

7.12. Lauri Peisterä