Alttaritaulun tulkinta vaatii tietämystä, muistuttaa taidealan ammattilainen

Oulun taidemuseon amanuenssi Elina Vieru ei lähde ottamaan ehdotonta kantaa kysymykseen, olisiko alttaritaulun vaihtaminen Oulunsalon kirkossa perusteltua taiteellisin perusteluin.

Olisiko vanhan maalauksen sijaan parempi kuva, jossa Jeesus ristinpuulla ei näyttäisi niin riutuvalta, jopa pelottavalta?

Vieru ei kauhistele jeesushahmoa eikä taulun alaosaan maalattua pääkalloakaan. Hän toteaa symbolin kertovan kuolevaisuudesta, jokaisen ihmisen vääjäämättömästä kohtalosta.

– Jeesus voitti kuolemalla kuoleman, hän toteaa symbolin viestistä.

Alttaritaulu on pelastettu Oulunsalon vanhasta, tulipalon tuhoamasta kirkosta. Samantapainen maalaus pääkallon kera on Ylikiimingin kirkossa.

Rauhan Tervehdys kirjoitti Oulunsalon alttaritaulusta 9. tammikuuta. Jutussa kerrottiin, että nykyinen alttaritaulu on herättänyt kysymyksiä ja ihmettelyä niin lasten kuin esimerkiksi vihkiparien keskuudessa.

Kömpelö maalaus, sanoo taiteen asiantuntija

Elina Vieru sanoo suoraan, ettei 1855 valmistunut Oulunsalon kirkon alttarimaalaus Vapahtajan ristiinnaulitseminen ole mestarityö.

Taulun tekijä oululainen G.A. Dahlström on ollut Vierun mukaan todennäköisesti käsityöläistaustainen eikä koulutettu taidemaalari.

Tarkkaa tietoa tekijästä ei helposti löydy.

Vieru pitää kuvaa kömpelönä, ehkä jopa hieman liikuttavana.

– Pelkistetty toteutus, hän toteaa, mutta kertoo katsovansa maalausta myötätunnolla. Mikään hurja väkivallan kuva se ei ole hänelle.

Vaikka ensimmäiset kommentit alttaritaulusta eivät ole visualisuuden ammattilaiselta kehuvat, toteaa Vieru, ettei hän niillä rohkaise ottamaan taulua pois alttarilta.
Toki tämäkin vaihtoehto sopisi hänelle.

– Jos seurakuntalaiset ja päättäjät ovat kovasti sitä mieltä. Harvoinhan tavallinen kirkossa kävijä saa valita, mitä teosta hän alttarilla katsoo.

Lapset ovat tottuneet monenlaisiin kuviin

Vieru miettii, mitä sitten, jos maalaus jää, ja se herättää aina uudestaan kysymyksen teoksen sopivuudesta lapsen silmille.

– Lapsille pitää jutella maalauksesta. En usko, että keskustelu heidän kanssaan olisi liian vaikea asia. Nykypäivän lapset näkevät monenlaisia kuvia, myös väkivaltaisia esimerkiksi tietokonepeleissä.

Lapsille pitää jutella maalauksesta. En usko, että keskustelu heidän kanssaan olisi liian vaikea asia.

– Kaikkiaan maalaus vaatii mielestäni kulttuurihistoriallista tietämystä. Siksi se olisi oivallinen keskustelunaihe kaikenikäisten kanssa.

Vieru ei mitätöi Oulunsalon kirkon taulun voimakkuutta, mutta kertoo, että huomattavasti väkevämpiä kuvia kärsivästä Kristuksesta on maalattu eurooppalaisessa vanhassa taiteessa.

Vieru mielestä ratkaisu maalauksen suhteen pitää tehdä ymmärtäen, että mahdollisen uuden nykytaideteoksen kohdalla on kysyttävä sen sopivuutta 1800-luvun lopussa valmistuneen kirkon interiööriin, sisänäkymään.

Eihän hävitetä kaikkea vanhaa?

Vierun mielestä vanhan maalauksen säilyttämistä puoltaa huoli suomalaisten vimmasta hävittää arvokasta kulttuuriperintöä, kuten vanhoja rakennuksia.

– Into eliminoida vanhaa näkyy koko maassa. Missä ovat kahvilat tai ravintolat, joiden sisätilat on säilytetty? Vanhaa pitäisi suojella eikä hävittää.

Vierun mukaan kirkkojen vanhoihin alttaritauluihin ei ole aina liittynyt suurta esteettistä vaatimusta.

– Valinnoissa on pikemminkin menty välillä helpoimman kautta. Arvostetusta taiteilijasta olisi pitänyt maksaa korkeampi summa eikä seurakunnilla ole välttämättä ollut suuria rahamääriä hankintoihin.

– Ratkaisuissa on saatettu hyvinkin suosia paikallista tekijää, vaikka maalari ei olisi ollut kovin kummoinen.

Vierulle mieluinen alttaritaulu löytyy Oulun Pyhän Tuomaan kirkosta. Sinne on sijoitettu taiteilija Hannu Väisäsen teos Elämän seppele, johon kuuluu alttarimaalaus ja yhdeksän muuta maalausta.

– Vahvasti visuaalinen kirkko on minulle tilana mieluinen.

Vaihdetaanko vai säilytetäänkö?

Kysyimme kirkossa kävijöiden kommentteja alttaritaulusta

• Alttaritaulua ei tarvitse vaihtaa. Kärsimys saa näkyä. Lapsille voi sanoa, että setä on halunnut maalata sen pääkallon tuohon. Pääkallo kuvaa elämän katoavaisuutta. Tiedämme, että maalausta ei ole tehty alttaritauluksi, mutta se on kauan siinä ollut ja saa ollakin.

Martti ja Pirkko Alanen, Oulunsalo

• Mielestäni taulu ei oikein sovi tuohon. Siskoni häissä huomasin, että pääkallo ei siinä näytä hyvältä. Toivon, että tilalle saataisiin neutraalimpi taulu, sellainen joka sopisi moneen tilaisuuteen. Nykyinen on aika synkeä.

Mervi Viinikka, Oulunsalo

• Olen seurannut alttaritaulusta noussutta keskustelua Facebookissa, ja vähän sitä ihmettelen. Itse en ole aiemmin juuri kiinnittänyt edes huomiota tauluun. Tämän päivän lapset näkevät kaikenlaista, enkä usko että pääkallo on heistä erityisen pelottava. Mielestäni taulu on tasapainossa kirkon muun värityksen kanssa. Vaikka minua taulu ei häiritse, ei minua haittaisi sen vaihtaminenkaan. Kehykset sopivat hyvin kirkkoon. Voisikohan samoihin kehyksiin vaihtaa jonkin muun taulun?

Jyri Niemikorpi, Oulunsalo

• Pääkallo sopii hyvin Jeesuksen ristin juurelle. Jerusalemissa Pyhän haudan kirkossa näytetään Jeesuksen ristin paikkaa. Kirkossa kerrotaan, että pitkäperjantaina ristiinnaulitsemisen aikana tapahtui maanjäristys. Kallio halkesi Golgatalla, ja paljastui Aadamin pääkallo, sillä hänet oli haudattu juuri tälle paikalle. Näin Jeesuksen verta valui Aadamin kallolle. Alttaritauluun on siis kuvattu tiiviisti koko pelastushistoria, jonka keskeinen tapahtuma on Jeesuksen ristinkuolema. Kaikkien ihmisten synnit on sovitettu ensimmäisestä alkaen. Kun kuvan sanoma tunnetaan, verta tihkuva maalaus ei herätä kauhua vaan kiitollisuutta kaiken ikäisissä ja kaikissa elämän tilanteissa.

Jaakko Lounela, Vantaa

KOMMENTIT KOKOSI: ELSI SALOVAARA