Elsi Salovaara | Kirkko on ikämiessarjalaisten pelikenttä

Neljän vuoden takaisissa seurakuntavaaleissa valituksi tulleiden keski-ikä oli 57 vuotta. Tämä ei edustanut suomalaisten keskiarvoa, sillä samaan aikaan kansalaisten keski-ikä oli 43 vuotta.

Nämä viidenkympin vuosipaalun ylittäneet ovat päättäneet myös koko kirkon linjauksista, sillä seurakuntavaaleissa valituksi tulleet päättäjät äänestävät puolestaan maallikkoedustajat kirkossa ylintä valtaa käyttävään kirkolliskokoukseen.

Useissa kyselyissä onkin huomattu, että kirkolliskokouksen kokoonpano on näkemyksissään vanhoillisempi kuin kirkon jäsenistö – ja myös papisto.

Tämä on näkynyt esimerkiksi kristillistä avioliittoa koskevassa päätöksenteossa: Kun kirkolliskokouksessa on äänestetty kirkollisen vihkimisen ulottamisesta myös samaa sukupuolta oleviin pareihin, se ei ole saanut taakseen tarpeeksi suurta enemmistöä.

Koska keski-ikäiset ja seniorit ovat seurakuntien päättäjissä enemmistönä, myös seurakuntien toiminta alkaa helposti näyttäytyä heille suunnatulta. Se on ymmärrettävää, sillä eläkeikäisten osuus kasvaa maassa reippaasti, ja heillä on myös aikaa osallistua ja olla järjestämässä toimintaa.

Kirkossa on onneksi herätty nuorten kuulemiseen, sillä vaikuttajanuorten ryhmän pitäisi tätä nykyä löytyä jokaisesta evankelisluterilaisesta seurakunnasta Suomessa. Vaikuttajanuoret pääsevät lausumaan näkemyksensä seurakuntien päätöksiin ja he voivat ideoida toimintaa.

Toivottavaa olisi, että kokemus seurakunnassa toimimisesta innostaisi heitä myös olemaan aktiivisia seurakuntavaaleissa nyt ja tulevaisuudessa, niin ehdokkaana kuin äänestäjänä.

Kirjoittaja on Rauhan Tervehdyksen päätoimittaja