Kolumni: Haasta itseäsi ja seurakuntaasi

Tämän vuoden seurakuntien tunnettuuskyselystä voi nostaa esille paljon hyviä ja onnistuneita asioita. Seurakunta koetaan hyväksi, turvalliseksi, perinteiseksi ja luotettavaksi. Vastaukset kertovat siitä, että seurakunnissa tehdään tärkeää ja onnistunutta työtä. Jäin kuitenkin pohtimaan seurakuntien haasteita, joista yksi suurimmista on kirkon suosion lasku. Tämän vuoksi tutkimusten läpikäyminen on tärkeää.

Tunnettuuskyselyssä kartoitettiin yleistä mielikuvaa seurakunnista. Noin 6 800 vastaajasta 43 prosentilla on seurakunnasta joko myönteinen tai erittäin myönteinen mielikuva. 50 prosenttia vastaajista totesi mielikuvan olevan neutraali, ja lopuilla se oli kielteinen.

Vastaajien oli myös mahdollista kuvata seurakuntia omin sanoin. Näitä vastauksia on kasattu puhuttelevasti ympyränmuotoisiin kuvioihin. Vierekkäin ovat sekä kirkkoon kuuluvien että kuulumattomien vastausympyrät. Sana etäinen korostuu molemmilla puolilla. Lisäksi sanat hyvä (kuuluvilla) ja tuntematon (kuulumattomilla) loistavat useissa vastauksissa.

Mistä nämä mielikuvat voivat olla peräisin? Olemmeko nykyajan muutoksen uhreja, vai emmekö ehkä ole tarttuneet haasteisiin? Seurakuntien palvelut ja niistä nauttivat seurakuntalaiset ovat vakiintuneet. Toisaalta toiminnan ja palveluiden kehittäminen ja uusien seurakuntalaisten saaminen mukaan toimintaamme ovat elintärkeitä jatkuvuuden näkökulmasta. Ihmiset ikääntyvät, jolloin uusia osallistujia, kanssakulkijoita tarvitaan.

Tarkoitukseni on kannustaa pohtimaan nykyaikaisempia (ja paino sanalla laadukkaita) keinoja tavoittaa ja puhutella seurakuntalaisia – ja saada yhä useampia seurakuntalaisia mukaan toimintaan. Tämä ei ole vain yksien ja harvojen seurakuntien haaste ja mahdollisuus, vaan meidän yhteinen. Kaikki joutuvat kehittymään ajan saatossa tai katoamaan. Seurakunnat eivät ole tässäkään poikkeus.

Kirjoittaja on Kempeleen seurakunnan viestintäpäällikkö