Toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala korostaa lähetystyön muutosta

– Osa kirkoista, joita Lähetysseura on tukenut vuosikymmeniä, on nyt maailman suurimpia luterilaisia kirkkoja. Toiset ovat pieniä vähemmistökirkkoja. On selvää, että etelän kirkkojen ajattelu vaikuttaa yhä enemmän yhteistyömme suuntaan. Samalla on kysyttävä, mihin Lähetysseuraa tarvitaan ja miten, kysyi Pauliina Parhiala linjapuheessaan ja myös vastasi omaan kysymykseensä:

– Työmme rakentuu koko ajan enemmän kumppaniemme oman osaamiseen varaan. Sitä täydentää Lähetysseuran asiantuntijuus kumppaneiden tarpeiden pohjalta. Työntekijämme ulkomailla ovat entistä enemmän mahdollistajia ja vähemmän toteuttajia.

Alusta asti Lähetysseuran työ on ollut kokonaisvaltaista ja sitä on tehty yhteistyössä paikallisten kanssa, mutta nykyään työ maailmalla on vielä aikaisempaa enemmän yhteistyökirkkojen ja -järjestöjen varassa. Tämä näkyy esimerkiksi Lähetysseuran työntekijärakenteessa: viime vuonna Lähetysseuralla oli omia työntekijöitä 177, mutta Lähetysseuran hankkeissa paikallisia työntekijöitä oli 1 192.

– Meidän on vaikea päästää Eurooppa-keskeisyydestä irti, vaikka ikääntyvää Eurooppaa nakertavat kuihtumisen piirteet. Eurooppa-keskeisyys vaivaa yhä myös kirkkoa – ja uskokäsitystämme, vaikka kristinuskon kasvun painopiste on siirtynyt etelään jo kauan sitten muun muassa väestönkasvun seurauksena.

Parhiala muistutti, että väestömääriltään eniten kristittyjä on Brasiliassa, Filippiineillä, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja toimintamaissamme Kiinassa ja Etiopiassa.

– Joudumme etsimään uusia keinoja ja rakenteita, jotta voimme tehdä päätöksiä enemmän yhdessä. Kumppaniemme tarpeet ja toiveet johtavat enenevässä määrin toimintaamme. Kristittyinä asemoidumme palvelemaan lähimmäisiämme. Tämä ajattelu ohjaa myös Lähetysseuran suhdetta kumppanikirkkoihin ja -järjestöihin, Parhiala sanoi.

Kriisien täyttämä vuosi

Lauantai oli viimeinen työpäivä Lähetysseuran toiminnanjohtajan tehtävästä luopuneelle Rolf Steffanssonille. Hän esitteli vuosikokousväelle toimintakertomuksen ja luonnehti viime vuotta sodan ja kriisien jaksoksi.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama ja Ukrainan sodan kärjistämä ruokakriisi paheni erityisesti Afrikan sarvessa. Myönteistä oli, että koronapandemian jälkeen pystyttiin palamaan kohti normaalimpaa arkea.

– Ulkomaantyöntekijät palasivat asemapaikoilleen, ja yhteistyökumppanien toiminta ympäri maailmaa normalisoitui. Työtä ja hankkeita pystyttiin pitkästä aikaa toteuttamaan tavalliseen tapaan, ja tulokset toteutuivat paremmin kuin edellisenä vuonna. Yksin viime vuonna työmme piirissä oli lähes 5 miljoonaa ihmistä, Steffansson sanoi.

Talouden osalta vuosi 2022 oli erittäin haastava. Lähetysseuran tilinpäätös oli 2,32 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulot olivat 25,7 miljoonaa euroa ja menot 27,9 miljoonaa euroa.

–Siihen vaikuttivat monet syyt: sijoitustuottojen laskeminen, koronan vaikutukset ja inflaatio. Olemme kuitenkin iloisia, että kannatustuotot kasvoivat hieman ja omavaraisuus säilyi edellisvuoden tasolla, totesi Lähetysseuran hallinto- ja talousjohtaja Jaana Seppänen tilinpäätöksen esittelyssä.

Vuosikokousväkeä. Kuva: Marjatta Kosonen

Suurin osa tuloista tulee seurakunnilta

Lähetysseura saa tuloistaan suurimman osan seurakunnilta ja lahjoittajilta. Seurakunnat antoivat viime vuonna talousarvioavustuksia 7,9 miljoonaa euroa. Kolehdit, kampanjat, lahjoitukset, testamentit ja vapaaehtoisten työpanoksella saatu tuki tuottivat 8 miljoonaa euroa. Tukea yhteistyöjärjestöiltä ja yrityksiltä saatiin 900 000 euroa.

Seppäsen mukaan seurakuntien muut kannatustuotot kasvoivat yhteensä 800 000 euroa, mutta talousarvioavustukset pienenivät viime vuonna yhteensä 100 000 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Korona-aika painaa edelleen Lähetysseuran taloutta.

– Sillä on ollut vaikutusta Lähetysseuran kolehteihin, eikä seurakuntien vapaaehtoinen kannatus ole palautunut entiselle tasolleen, Seppänen sanoo.

Ulkoministeriön avustusta kehitysyhteistyöhön Lähetysseura sai viime vuonna 5,9 miljoonaa ja rauhantyöhön 0,6 miljoonaa euroa. Nämä summat ovat molemmat edellistä vuotta pienemmät.

Lähetysseura käytti ulkomaiseen työhön viime vuonna suurimman osan rahoistaan, 17,6 miljoonaa euroa. Kotimaiseen työhön käytettiin 8,1 miljoonaa ja yleis-, talous- ja henkilöstöhallintoon 2,3 miljoonaa euroa.

Päiväkummun leiri- ja kurssikeskus Orivedellä tuotti viime vuonna yli 300 000 euroa tappiota. Tänä vuonna leirikeskus päätettiin sulkea talven ajaksi reippaasti kohonneiden kustannusten ja talven vähäisen käytön takia.

Toimintasuunnitelmassa rakennetaan rauhaa

Tulevan vuoden toimintasuunnitelman esitteli Pauliina Parhiala, joka muistutti kaiken toiminnan kumpuavan suurista strategisista tavoitteista. Toimintasuunnitelman kohdalla käytiin vilkasta keskustelua toiminnan painopisteistä ja uskon ja rakkauden tasapainosta. Vuosikokous vahvisti toimintasuunnitelman.

– Strategian mukaisesti haluamme vahvistaa uskoa, toivoa ja rakkautta maailmassa sekä todistaa Jumalasta sanoin ja teoin: kerromme Jeesuksesta Kristuksesta, edistämme ihmisoikeuksia ja rakennamme rauhaa ja sovintoa, Parhiala sanoi.

Vuosikokous valitsi Lähetysseuran hallitukseen uusiksi jäseniksi turkulaisen kirkkoherran Leena Kairavuon (Turun arkkihiippakunta), helsinkiläisen seurakuntapastorin Pia Kummel-Myrskogin (Porvoon hiippakunta), lahtelaisen terveystieteiden ja teologian maisterin, opettajan ja diakonissan Terttu Pohjolaisen (Mikkelin hiippakunta) sekä helsinkiläisen valtiotieteiden kandidaatin Sampo Untamalan (Helsingin hiippakunta).

Lähetysseuran hallitukseen kuuluu 12 vuosikokouksen valitsemaa jäsentä, joiden toimikausi on kolme vuotta. Vuosittain neljä jäsentä on erovuorossa. Jäseneksi ei voida valita sellaista, joka on jo toiminut hallituksen jäsenenä kolme täyttä toimikautta.

Uusi hallitus kokoontuu syyskuussa ja valitsee ensimmäisessä kokouksessaan puheenjohtajan.

Hallituksessa jatkavat vanhoina jäseninä:

• hallintojohtaja, oikeustieteen maisteri Sari Anetjärvi (Espoon hiippakunta)
• talousjohtamisen eritysasiantuntija, agrologi Juha Nivala (Oulun hiippakunta)
• kirkkoherra Jukka Pakarinen (Helsingin hiippakunta)
• kirkkoherra Jussi Peräaho (Lapuan hiippakunta)
• piispa emeritus Simo Peura (Lapuan hiippakunta)
• kirkkoherra Tiina Wiberg (Kuopion hiippakunta)
• projektihankintapäällikkö Simo Suutari (Mikkelin hiippakunta)
• viestintäpäällikkö Sakari Vanhanen (Tampereen hiippakunta)