Oulun seurakuntayhtymän tapa käyttää ulkopuolista rahoitusta herättää kiinnostusta

Kun Oulujoen pyhiinvaellusreitti avataan parin viikon päästä, on Oulun seurakuntayhtymässä saatu jälleen valmiiksi yksi ulkopuolisella rahoituksella vauhditettu hanke.

Yhtymä on alkanut hyödyntää eri lähteistä haettavaa kehittämisrahoitusta parin viime vuoden aikana. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ulkopuolisen rahoituksen käyttö on vielä harvinaista.

Tuo lisäpotkun tavoitteiden saavuttamiseen

Tähän mennessä Oulun seurakuntayhtymä on ollut pää- tai osatoteuttajana neljässä hankkeessa. Niiden kautta yhtymään on ohjautunut kehittämisrahaa lähes miljoona euroa.

Yhtymäjohtaja Pekka Asikaisen mukaan rahoitusta haetaan projekteihin, joilla voidaan tukea yhtymän strategiaa.

– Yksi toiminnan painopisteistä on vahvistaa hengellisyyttä yhdistämällä kristillinen perinne ja uudet toimintatavat. Pyhiinvaellusreitin perustaminen tähtää tähän, hän havainnollistaa.

– Kehittämisrahalla voimme saada toteuttamiseen aivan uudenlaista vauhtia, sanoo aikaisemmin Oulun Diakonissalaitoksella useista hankkeista vastannut yhtymäjohtaja.

Kirkko ottaa vielä ensiaskeliaan

Evankelis-luterilainen kirkko on hankerahoituksen hyödyntämisessä vielä lapsenkengissä, toteaa Kim Wasama.

– Se voi johtua siitä, ettei Suomen evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa ole tähän saakka ollut ihmisiä, jotka olisivat perehtyneet ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen. Muualla Euroopassa kirkot ovat käyttäneet EU-rahoitusta jo kauan.

Muualla Euroopassa kirkot ovat käyttäneet EU-rahoitusta jo kauan.

Wasama vetää Oulun seurakuntayhtymässä puolitoistavuotista Osallisuus suhteessa -hanketta, jonka avulla kehitetään henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. Hänellä on 30 vuoden kokemus hankerahoituksen parissa työskentelystä.

Wasaman mukaan Oulun seurakuntayhtymän uusi käytäntö on poikinut yhteydenottoja muista seurakunnista.

– Luomme nyt yhdessä seurakuntayhtymien kanssa mallin, jonka avulla on helppo vaihtaa tietoa eri puolilla maata suunniteltavista hankkeista. Uskon, että tämänkaltainen toiminta yleistyy kirkossa.

Rahoituksen hakeminen vaatii uudenlaista ajattelua

Julkinen rahoitus on yksi keino tukea toiminnan kehittämistä seurakuntien verotulojen vähentyessä.

– Sen käyttäminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan rahoituksen on palveltava seurakuntalaisia, tähdentää Kim Wasama.

Asikainen ja Wasama toteavat ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämisen vaativan erityisosaamista ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Ennen kaikkea kyse on uudenlaisen ajattelutavan omaksumisesta.

– Kirkon toimintaympäristö on vahvassa muutoksessa. Hankkeiden avulla tehdään hengellinen perintö ja kirkko näkyväksi, Asiakainen sanoo.

– Kehittäminen ei saa olla toiminnassa vain sivujuonne. Se on keskeistä uudistumisen kannalta ja sitä voivat tehdä myös yksittäiset seurakunnat, Wasama painottaa.