Oulussa vastaanottokeskus on valmis keskusteluun

Seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia on estetty pääsemästä joihinkin vastaanottokeskuksiin tapaamaan oman uskonnollisen yhteisönsä muualta tulleita jäseniä. Paikoin hankaluutta on ollut jopa mahdollisuudessa tiedottaa keskuksien asukkaille yhteisöjen toiminnasta.

Kun tällaiset kokemukset tulivat kirkkojen johtajien tietoon, syntyi vetoomus, jossa muistutetaan Maahanmuuttovirastoa, vastaanottokeskusten palveluntuottajia sekä päättäjiä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten uskonnollisista oikeuksista.

Kymmenen eri uskonnollisen yhteisön yhteinen vetoomus korostaa uskonnon roolia turvan tuojana erityisesti kriisitilanteissa. Johtajien mukaan uskonto tukee haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointia.

Kirkkojen vetoomus julkaistiin tammikuun alussa. Aloitteentekijänä pyynnössä on arkkipiispa Leo ortodoksisesta kirkosta.

Tärkeää on kaikkien vakaumusten kunnioitus

Apulaisjohtaja Janne Similä kertoo, että Oulun vastaanottokeskus on tarvittaessa valmis avoimeen keskusteluun ja yhteistyöhön paikallisten uskonnollisten yhteisöjen kanssa.

Tärkeänä periaatteena yhteistyössä Similä pitää ymmärrystä siitä, että vastaanottokeskuksessa on vakaumukseltaan erilaisia asiakkaita. Jokaisen ihmisen uskonnonvapautta kuuluu kunnioittaa. Näin tekevät myös keskuksen työntekijät.

Turvapaikanhakijoita neuvotaan paikallisten uskonnollisten yhteisöjen löytämisessä, jos sellaista tietoa kysytään.

Similän mukaan kaikenlainen ohjaus kuuluu vastaanottokeskuksessa henkilökunnan perustyöhön. Siksi myös turvapaikanhakijoita neuvotaan paikallisten uskonnollisten yhteisöjen löytämisessä, jos sellaista tietoa kysytään.

Tapaaminen järjestyy tällä hetkellä pihalla

Pohjois-Suomen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra, rovasti Marko Patronen kertoo, että hänen johtamansa seurakunta jakaa aineellista apua Oulun vastaanottokeskuksen pihalla kerran viikossa. Auttamistyötä tehdään keskuksen ukrainalaisten parissa.

– Kohtaamme tällä hetkellä ihmisiä ulkona. Sisälle emme pääse, emmekä yritäkään. Mielestämme nykykäytäntö ei ole iso ongelma. Pääasia on, että sotaa paenneilla on katto pään päällä ja tunne turvassa olemisesta.

– Tapaamme ukrainalaisia jatkuvasti, kun he käyvät kirkossamme.

Tapaamme ukrainalaisia jatkuvasti, kun he käyvät kirkossamme.

Patrosen mukaan ukrainalaiset tarvitsevat ennen kaikkea ystävällisyyttä, rauhaa ja lepoa.

– He pitävät hyvänä sitä, että saavat kutsun tulla kirkkoomme omien voimiensa mukaan.

”Emme puutu keskuksen käytäntöihin”

Marko Patronen sanoo kuitenkin ymmärtävänsä, jos seurakunnissa jossain muualla Suomessa on esitetty huoli siitä, toteutuuko uskonnonvapaus vastaanottokeskusten asukkaiden kohdalla.

– Me emme ole halunneet puuttua Oulun keskuksen toimintatapoihin.

Kirkon johtajien vetoomuksessa mainitaan, etteivät vastaanottokeskukset toimi kaikkialla samalla tavalla: ”Tiedossamme on myös tilanteita, joissa esimerkiksi ortodoksisen kirkon papit ovat olleet tervetulleita vastaanottokeskuksiin tapaamaan ukrainalaisia pakolaisia ja toimittamaan myös rukoushetkiä.”

Selkeä ei käännyttämiselle

Vetoomuksen kirjoittajat painottavat, että uskonnollisten yhteisöjen tekemä auttamistyö vastaanottokeskuksessa ei saa perustua ajatukseen uusien jäsenten hankkimisesta. Auttamisen pitää pohjautua lähimmäisenrakkauteen, johtajat sanovat.

Myös Oulun seurakuntien kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács toivoo, ettei jäsenhankintaa tehdä turvapaikanhakijoiden parissa.

Hengellinen työ vastaanottokeskusten asukkaiden parissa on herkästi ongelmallista.

– Mutta miten voidaan varmistaa ja valvoa, ettei hengellistä vallankäyttöä tapahdu? Pelko käännyttämisestä on mielestäni olemassa, hän arvioi.

Kovácsin mukaan turvapaikanhakijoiden joukossa on ihmisiä, jotka uskovat, että kääntyminen kristityksi auttaa Suomessa turvapaikan saamisessa.

– Tämän vuoksi hengellinen työ vastaanottokeskusten asukkaiden parissa on herkästi ongelmallista.

Vetoomuksen tekijöiden mukaan uskonnollisten yhteisöjen avunantajien taustojen on oltava avoimesti esillä.