Pääkirjoitus: Paras lahja on välittäminen

Joulun lähestyessä kaupoissa on tungosta, kirkoissa lauletaan urakalla ja kotona odottaa usein kasa tehtäviä töitä. Joululahjojakin olisi hankittava – tai tehtävä – jossain välissä.

Koska kaapit pursuavat tavaraa itse kullakin, viisasta olisi antaa aineeton lahja, esimerkiksi syötävää tai juotavaa.

Herkut tulevat nautittua takuuvarmasti, ja lahjan voi myös hyvällä omalla tunnolla lahjoittaa eteenpäin, jos tietää että se ei omia makunystyröiden mieleen. Silloin saa jopa kaksinkertaisen ilon, kun sekä saa lahjan että antaa lahjan.

Mutta on vielä parempi, vaikutuksiltaan pitkäkestoisempi ja käytännössä ilmainen lahja: välittäminen. Sitä voi harjoittaa niin lähietäisyydeltä kasvokkain kuin kauempaa erilaisten apuvälineiden avulla.

Arjen touhujen keskellä sukulaisten, ystävien ja tuttavien kuulumisten kysely usein jää. Kirjeitä meistä kirjoittaa enää harva, ja soittaminenkin voi nykyään helposti tuntua tungettelulta. Ei oikein tiedä, mistä puhua, kun tapaa harvemmin, eikä jaeta yhteistä arkea.

Ongelma on sama meistä kaikilla. On hyvä huomata, että tässäkin asiassa me ihmiset olemme samanlaisia. Jonkun on tehtävä aloite. Jouluna kannattaa olla rohkea ja ottaa yhteyttä. Viesti, kortti tai puhelu ilahduttavat varmasti. Seuraava askel voikin olla jo ovikellon kilahdus ja odotettu kyläily.

Välittäminen on lahjana myös siksi mainio, ettei sen tarvitse olla valmiina ja paketoituna jouluaattona. Sen antaminen ei ole myöskään kiinni päivästä, välittämistä voi jakaa vuoden jokaisena päivänä.

Kirjoittaja on Rauhan Tervehdyksen päätoimittaja, joka sai tänä vuonna lähetettyä muutaman joulukortin