Pääkirjoitus: Ahneus tuhoaa luomakuntaa

Kysymys ravinnon tuottamisesta maailman lähes kahdeksalle miljardille ihmiselle ei ole yksinkertainen. Ruoan kasvattaminen tälle määrälle ihmisiä ei onnistu enää vuosisata sitten käytetyillä menetelmillä. Suomessa olemme osa tätä maailmanlaajaa todellisuutta ja markkinoita.

Kirkko ja kaupunki -lehden kolumnissa (18.1.2021) teologian tohtori Kari Kuula rinnasti eläinten teollisen käytön paholaisen tuhotöihin ja keskitysleireihin. Kolumni kirvoitti aiheesta laajan keskustelun lehdistössä ja ennen kaikkea sosiaalisessa mediassa. Kuulan kirjoitus ja hänen käyttämänsä ilmaisut saivat useat maatalousyrittäjät suuttumaan.

Luomiskertomuksessa Jumala on antanut ihmiselle nykyisen Raamatun suomennoksen mukaan tehtävän vallita luomakuntaa. Vallitseminen tarkoittaa sitä, että ihmisellä on mahdollisuus hyötyä luonnosta. Ilman luomakuntaa ja sen hyödyntämistä kuolisimme yksinkertaisesti nälkään.

Toisaalta vallitseminen tarkoittaa vastuuta. Luomakunnan suurin vihollinen on juuri ihminen, jonka yksi suurimmista synneistä on ahneus. Siksi luomakunnan varojen käyttäminen edellyttää sääntelyä ja kohtuullisuutta.

Monimutkainen globaali talous ei kuitenkaan parane kotimaisen lihan tai maidontuottajien syyllistämisellä. Maatalous on maassamme hyvin säädeltyä ja valvottua. Maataloustuottajat ovat kutsumusammatissa, jossa he ovat lähellä luontoa ja eläimiä. He tekevät pitkää päivää ja ansaitsevat kiitoksemme jo pelkästään huoltovarmuutemme takia.

Terävänä kirjoittajana tunnettu Kari Kuula ymmärsi tämän ja pyysi myöhemmin anteeksi kirjoitustaan korostaen, että sen kärki oli globaali todellisuus, ei suomalainen maatalousyrittäjä.

Kirjoittaja on Oulun ev.lut. seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja