Pääkirjoitus | Elsi Salovaara: Vaaleissa mitataan myös uskoa

Valtakunnallinen vaalikevät alkaa olla lopuillaan. Alue- ja kuntavaalit näkyivät ja puhuttivat ihmisiä, mutta houkuttivat vain noin puolet äänestysikäisistä käyttämään äänioikeuttaan.

Syitä äänestämättä jättämiselle on monenlaisia. Voi olla, että oman elämän lisäksi ei jaksa miettiä juuri mitään muuta. Jos ei tunne ketään ehdolla olevaa entuudestaan, sopivan ehdokkaan etsiminen voi tuntua turhan hankalalta.

Haastetta ehdokkaan etsintään tuo sekin, että vaalikoneissa kysytään kysymyksiä, joita ei ymmärrä. On luonnollista, että valituksi tulevien toivotaan ennen pitkää olevan asioista perillä, samaa ei kuitenkaan voi olettaa keneltä tahansa äänestyspäätöstään miettivältä kansalaiselta.

Saattoipa syynä äänestysprosentin alhaisuuteen olla sekin, että ei koe omalla äänellä olevan merkitystä. Äänioikeuden käyttämisellä mitataankin myös uskoa.

Uskoa siihen, että äänestämällä voi vaikuttaa. Uskoa siihen, että yhteisö voi ohjata itseään jäsentensä arvojen mukaiseksi. Uskoa siihen, että yhdelläkin äänellä on merkitystä – niin siirappiselta kuin se kuulostaakin.

Seuraavat koko maan alueella käytävät vaalit ovat marraskuussa 2026 pidettävät evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit. Silloin valitaan päättäjät yli kolmeensataan seurakuntaan. Ehdokkaiden etsintä alkaa jo tämän vuoden puolella.

Samoin kuin jokaisella ihmisellä, myös jokaisella äänellä on merkitystä.

Äänioikeus seurakuntavaaleissa on kaikilla 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä. Heidän valitsemansa päättäjät pääsevät puolestaan valitsemaan kirkossa ylintä valtaa käyttävän kirkolliskokouksen 64 maallikkoedustajaa. Paikallisissa seurakuntavaaleissa äänestämällä pääsee linjaamaan siis koko kirkon päätöksentekoa.

Älä menetä uskoasi. Samoin kuin jokaisella ihmisellä, myös jokaisella äänellä on merkitystä.

Kirjoittaja on Rauhan Tervehdyksen päätoimittaja