Vanha sukunimi meni vaihtoon

– Muistan, kuinka lapsena istuimme sisareni kanssa keittiönpöydän ääressä ja ihmettelimme, miksi lähisukulaisissamme ei ollut juuri muita Tölli-nimisiä henkilöitä, kertoo Limingan seurakuntapastori Markku Välimäki, entinen Tölli.

Välimäki muistaa, että isä vastasi lastensa purnaukseen ja ehdotukseen sukunimen vaihtamisesta tyyliin ”sehän sopii”.

– Isän lause oli teoreettinen, vaihdokseen ei ryhdytty.

Tarina lapsuudesta liittyy Välimäen vastaukseen, miksi hän sai joulukuun alussa uuden sukunimen.

Markku Välimäkeä oma sukunimi harmitti, sillä Tölli tuntui vieraalta. Tunne on ollut sama koko aikuisiän.

Välimäki ja hänen puolisonsa Liisa ryhtyivät etsimään itselleen uutta nimeä.

Sitä etsittiin ensin Markun suvusta.  Lopulta he päätyivät harkitsemaan Liisan suvun sukunimiä. Liisan isovanhemmilta löytyi nimi Välimäki.

– Nimi miellytti. Se on tavallinen suomalainen nimi, joka alkoi tuntua omalta.

Sukunimen vaihtaminen oli teknisesti helppoa

Markku Välimäen mukaan sukunimen vaihtaminen on teknisesti helppo toimenpide. Kivuton prosessi, liminkalaisten pappi kuvailee.

Väestötietojärjestelmä toimii pohjana sille, millaisen etu- tai sukunimen on mahdollista ottaa.

Nimi Välimäki oli helppo ottaa käyttöön, sillä sukunimi on vaihdettavissa ”jos nimi on suvussa korkeintaan viiden sukupolven päässä nimenvaihtajasta”.

Miksi etu- tai sukunimiä vaihdetaan?

Suomalaiset vaihtavat tällä hetkellä sukunimiä aiempaa aktiivisemmin.

Syy vaihdoksien yleistymiseen on vuoden 2019 alussa voimaan tullut uusi etu- ja sukunimilaki. Se merkitsi muutoksen tekemisen helpottumista.

Edelleen sukunimi vaihtuu useimmiten vihkimisen seurauksena, mutta myös tunnesyyt ja jopa traumat  – esimerkiksi rikkinäinen perhetausta – ajavat ihmisiä vaihtamaan sukunimen toiseksi.