Kirkkoherrat iloitsevat: mahtava kohdata taas läsnäoleva, laulava, rukoileva seurakunta

– Nyt meillä on jälleen mahdollisuus olla yhdessä Jumalan ja hänen sanansa hoidossa. Saamme rukoilla ja kiittää Taivaan Isää yhdessä, fyysisesti samassa paikassa, iloitsee Oulujoen kirkkoherra  Ilkka Mäkinen.

Hän sanoo menneiden viikkojen aikana jo kaivanneensa yhteyttä rakkaiden seurakuntalaistensa kanssa. Myös seurakuntalaiset tuntuvat kirkkoon pääsyä odottaneen:

– Kun ollaan tavattu pyöräteillä ja kaupoissa, puhe on usein kääntynyt siihen, että milloin sinne kirkkoon taas pääsee. Olen huomannut, että monet ovat kaivanneet kirkkoon jumalanpalvelukseen, ehtoolliselle ja hiljentymään, Mäkinen sanoo.

Haukiputaan kirkkoherra Jaakko Tuisku rohkaisee seurakuntalaisia tulemaan sanan ja sakramentin ääreen:

– Saamme vihdoin kohdata, saamme vihdoin päästä Herran pyhälle aterialle. On mahtavaa taas nähdä läsnäoleva, iloitseva, laulava, rukoileva seurakunta.

Karjasillan kirkkoherralle Juhani Lavangolle kesäkuun ensimmäinen sunnuntai on ”verraton ilon päivä”.

Myös Oulunsalon kirkkoherra Petri Satomaa, Kiimingin kirkkoherra Pauli Niemelä ja Lumijoen kirkkoherra, lääninrovasti Erja Oikarinen toivottavat ihmiset lämpimästi tervetulleiksi jumalanpalvelukseen:

– Tervetuloa sanan ja sakramentin äärelle! Huolehditaan edelleen terveysturvallisuudesta, viestittää Satomaa.

– On suuri ilo, kun voimme tulla kirkkoon turvaohjeet huomioiden, sanoo Oikarinen.

Niemelä lisää, että iän tai sairauden puolesta riskiryhmiin kuuluvat arvioivat itse, voivatko osallistua jumalanpalveluksiin.

– Monelle seurakuntalaiselle on ollut ikävää, kun poikkeusaikana ei ole päässyt jumalanpalvelukseenkaan. Itse ajattelen niin, että jos ihminen riskiryhmään kuulumisesta huolimatta haluaa nyt tulla kirkkoon, hänellä on aito tarve tulla.

Turvavälit hoidetaan merkinnöillä, opastamalla tai suntioiden valvonnassa

Rauhan Tervehdyksen tavoittamat kirkkoherrat kertovat, että tavanomaisena sunnuntaina jumalanpalvelukseen mahtuu istumaan hyvin.

Sen sijaan konfirmaatiomessuihin eivät välttämättä mahdu kaikki halukkaat, sillä kirkonpenkkeihin mahtuu kesäkuusta alkaen vain murto-osa siitä väkimäärästä, joka kirkkoon tavallisesti mahtuisi.

Esimerkiksi Lumijoen suureen kirkkoon mahtuu tavallisesti jopa 750 ihmistä kerrallaan, nyt poikkeusaikana turvavälein vain 150.

– Otamme pois käytöstä joka toisen penkkirivin ja penkkeihin laitetaan tarramerkit helpottamaan turvavälien hahmottamista, Oikarinen kertoo.

Oulujoen kirkossa on tavanomaisena sunnuntaina keskimäärin 60– 80 jumalanpalvelukseen osallistuvaa. Istumatilaa jää väljästi, sillä turvamääräykset huomioiden kirkkotilaan voidaan nyt ottaa 100 henkeä.

Turvavälien takaamiseksi kirkkojen jokainen penkkirivi ei ole käytössä mutta myös kirkonpenkeissä istuvien turvaväleistä pitää olla tarkkana. Tähän seurakunnissa on erilaisia käytäntöjä.

– Ainakin aluksi voisi kokeilla, toteutuisiko istumapaikkojen haku aivan luontaisesti, hyvällä ohjeistamisella, sanoo Haukiputaan Tuisku.

– Meillä seuranta on vastuutettu seurakuntamestareille, sanoo Karjasillan Lavanko.

Konfirmaatiomessujen vierasmääriä joudutaan rajaamaan

– Valitettavasti tulee tilanteita, jolloin kaikki halukkaat eivät pääse kirkkoon sisälle, sanoo Lumijoen Oikarinen ja viittaa konfirmaatiomessuihin.

Lumijoen seurakunnan oma konfirmaatioryhmä konfirmoidaan kahdessa eri messussa, jotta  läheisiä voisi osallistua isompi määrä.

– Konfirmaatiomessu on seurakunnan avoin messu, jonne nuorten ja heidän läheistensä lisäksi voi kuka tahansa osallistua, tämäkin tulee huomioida. Oman läheisen konfirmaatiomessuun kannattaakin tulla hyvissä ajoin. Valitettavasti 150 henkilöä on pieni kehys näitä ainutlaatuisia tilaisuuksia ajatellen. Toivon kaikilta ymmärrystä näissä olosuhteissa, Oikarinen sanoo.

Lumijoen kirkossa konfirmoidaan lisäksi useita järjestörippikouluryhmiä. Oikarisen mukaan monissa niistä on sovittu, kuinka monta läheistä kirkkoon voi kukin nuori kutsua, jotta kaikilta pääsisivät mukaan edes läheisimmät.

Kiimingissä konfirmaatiokirkkoja järjestetään 2–3 rippikouluryhmää kohti.

– Vierasmäärän rajaamista pitää tehdä silti. Yhtä konfirmoitavaa kohti pääsee tulemaan korkeintaan 3–4 vierasta, kertoo Kiimingin Niemelä.

Oulujoella rippikouluryhmät jaetaan kahteen erilliseen konfirmaatioon, jolloin konfirmoidaan kerralla 14–19 nuorta. Jokaisella nuorella on oikeus kutsua kirkkoon neljä läheistä ihmistä.

– Meillä on kesällä 18 konfirmaatiomessua, jotka kaikki striimataan. Näin sadat Oulujoen rippikoululaisten omaiset ja läheiset pääsevät seuraamaan nuoren konfirmaatiota Virtuaalikirkon välityksellä, sanoo Oulujoen Mäkinen.

Haukiputaalla yksittäinen rippikoululainen saa kutsua mukaan noin 4 vierasta.

Karjasillan seurakunnassa kunkin rippikouluryhmän vastaava pappi kertoo etukäteen koteihin, kuinka monta rippikoululaisen läheistä konfirmaatiomessuun voi osallistua paikan päällä.

– Kaikki Karjasillan kesän konfirmaatiomessut striimataan, mikä mahdollistaa virtuaalisen mukana olon, sanoo Karjasillan Lavanko.

Oulunsalossakin läheisten mahtuminen kirkkoon konfirmaatiomessuun on haastavaa. Konfirmaatioihin on mahdollisuus kutsua konfirmoitavan vanhemmat.

Konfirmaatiomessut ovat katsottavissa Virtuaalikirkon kautta, kirkkoherra Satomaa kertoo.

Lumijoella ehtoollisviini nautitaan kertakäyttöpikareista

Jumalanpalvelukset voivat olla kesäkuun alusta lähtien ehtoollisjumalanpalveluksia eli messuja.

Ehtoollinen voidaan jakaa ja nauttia alttarikaiteella polvistuen tai muualla kirkkotilassa seisten. Seurakunnat valitsevat ehtoollisen vieton tavan, jolla turvavälit saadaan toteutettua.

Ainakin Lumijoella, Oulunsalossa, Haukiputaalla ja Kiimingissä ehtoollinen nautitaan alttarilla.

–Ehtoolliselle saavuttaessa seurakuntalainen desinfioi kätensä, ottaa itse kertakäyttöpikarin apupöydältä ja asettuu alttarille, sanoo Erja Oikarinen.

– Kirkkovieras ottaa ehtoolliselle tullessa pöydältä pikarin ja palauttaa sen toiselle pöydälle. Ehtoollisleivät jaetaan ottimilla, sanoo Petri Satomaa.

Karjasillan seurakunnassa ehtoolliskäytäntö vaihtelee kirkkokohtaisesti.

– Turvallisuudesta huolehditaan tarkasti, Juhani Lavanko korostaa.