Onko kesä ollut hyvä mehiläistarhurille?
Liminkalainen mehiläistarhuri Hannu Luukinen kertoi mehiläistarhauksesta elokuussa 2012. Mitä kuuluu? -palstalla kysyimme, miltä kesä 2020 näyttää hunajasadon suhteen.
Elokuussa 2012 haastattelimme mehiläistarhuri Hannu Luukista, joka vei toimittajan ja valokuvaajan mukanaan keskelle metsää mehiläispesille. Nykyisin Luukinen on paitsi Limingan seurakunnan seurakuntasihteeri, myös Suomen mehiläishoitajain liiton puheenjohtaja.
Haastattelussa kerroit aloittaneesi harrastuksen kolme vuotta aiemmin viidellä mehiläispesällä. Kuinka paljon sinulla on nyt pesiä? Millaiselta tuleva hunajasato vaikuttaa?
– Tällä hetkellä pesiä on noin kuusikymmentä ja viime kesänä niitä oli yli seitsemänkymmentä. Tuon pesämäärän hoitaminen ja siihen liittyvät työt vievät minulta käytännössä kaiken joutoajan joka palkkatyössä käymiseltä liikenee.
– Heinäkuun alkupuoli oli niin kylmä ja sateinen, että arvelen hunajasadon jäävän viimevuotista pienemmäksi. Horsman kukinta voi silti vielä pelastaa paljon, jos säät suosivat.
Mehiläistarhaajien keski-ikä on lähes 60 vuotta. Kahdeksan vuoden takaisessa jutussa kaipasit nuorta opastettavaksesi. Oletko saanut opastettavia tai jaatko muuten osaamistasi?
– Mehiläishoitajien keski-ikä on alkanut hiljalleen laskea ja mukaan on tullut hyvinkin nuoria tarhureita. Koulutan vuosittain alan alkeita Oulun alueella ja mielestäni joka vuosi mukana on entistä enemmän nuoria. Nykytekniikalla on helppo neuvoa toisia tarhureita etänäkin, näin kesällä minulle tulee puheluita ja viestejä päivittäin.
Nykytekniikalla on helppo neuvoa toisia tarhureita etänäkin.
– Keväällä teimme maailman mehiläispäivänä Rantalakeus-lehden kanssa mehiläisaiheisen podcastin, jossa vastailin kuulijoiden kysymyksiin.
Olet suorittanut ammattitarhaajan tutkinnon. Sinulla on myös yritys, jonka kautta myyt hunajaa. Voiko mehiläistarhauksesta saada elannon Suomessa?
– Suomessa on noin sata täysin mehiläistarhauksesta ja sen liitännäiselinkeinoista elantonsa saavaa ja jonkin verran isompi joukko, jolle mehiläistarhaus on merkittävä tulonlähde. Ilmastonmuutos saattaa tehdä mehiläistarhauksesta kannattavampaa myös Pohjois-Suomessa, mutta vuodet eivät koskaan ole veljeksiä ja välillä saattaa olla useampi katovuosi peräkkäin. Mehiläistarhaus on alkutuotantoa siinä missä vaikkapa lypsykarjan pitokin, eli kovalla työllä kyllä pärjää, kun on varjelus mukana.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.