Perheiltä halutaan kuulla, miten usko ja arvot siirtyvät sukupolvelta toiselle

– Kutsumme mukaan perheitä, joissa on mahdollista haastatella vähintään kolmen eri sukupolven edustajia, sanoo tutkija Laura Kallatsa Itä-Suomen yliopistosta.

Tiedossa on, että on uskonnollisuus länsimaissa muuttuu – mutta ei oikein tarkkaan tiedetä, miten.

– Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään esimerkiksi, että nuoremmat sukupolvet ovat yleensä vähemmän uskonnollisia kuin vanhemmat. Nyt haluamme selvittää, miten tällainen muutos tapahtuu.

Yliopiston tutkijat tekevät haastatteluja tämän vuoden ajan eri puolilla Suomea.

Ikää haastateltavalla pitää olla vähintään 15 vuotta. Haastateltavien ei tarvitse asua samalla paikkakunnalla, heidät voidaan jututtaa myös erikseen ja eri paikoissa. Tämä mahdollisuus halutaan antaa siksikin, että osa kokee katsomuksiin liittyvät asiat hyvin yksityisiksi.

– Niin yksityisiksi, että niistä ei haluta puhua edes omien perheenjäsenten kuullen, Kallatsa sanoo.

Ei ole vääränlaisia vastauksia tai vääränlaisia perheitä

Laura Kallatsa sanoo hiukan yllättyneensä siitä, kuinka paljon haastateltavia on pitänyt houkutella mukaan.

– Taustalla on varmaan paljon sitä, että emme ole tottuneet puhumaan omasta uskonnollisuudestamme. Toisaalta monen ensireaktio on ollut, että ”enhän minä tiedä noista asioista mitään”.

Kallatsa korostaa, että ei ole olemassa tutkimuksen kannalta oikeita tai vääriä vastauksia eikä oikeanlaisia tai vääränlaisia perheitä.

– Haluamme kuulla kunkin perheen ainutlaatuisen tarinan.

Parin tunnin haastattelu etenee haastattelijan johdattelemana. Kysymykset ovat aihepiireistä, joihin jokainen osaa vastata. Tutkijat kysyvät esimerkiksi, miten lapsuudenperheessä tuotiin uskoa esille, mitä asioita siellä arvostettiin sekä miten arvoista tai katsomuksista on perheen kesken puhuttu? Entä millaisia asioita haastateltava on omille lapsilleen halunnut opettaa? Onko nuoremmalla sukupolvella aivan erilaiset arvot kuin edellisillä sukupolvilla?

Arvoista puhuminen voi ensi alkuun tuntua vieraalta ajatukselta, mutta se helpottuu, kun arvoja lähdetään purkamaan ihan konkreettisten asioiden kautta:

– Arvot ovat asioita, joita ihminen pitää tärkeinä elämässään. Jos ihminen esimerkiksi tykkää lenkkeillä, voimme olettaa, että terveys on hänelle tärkeä arvo elämässä, Kallatsa antaa esimerkin.

 Perheenjäsenten ajatusmaailmat tutuiksi ehkä vasta tässä

Kallatasa on jo tehnyt muutamia haastatteluja Oulun seudulla, Kainuussa ja Lapissa.

– On syntynyt mukavia keskusteluja, kun eri sukupolvea olevat perheenjäsenet ovat päässeet tutustumaan toistensa ajatusmaailmaan. Monet eivät ole ehkä koskaan ottaneet puheeksi uskonnollisuutta, katsomusta tai arvoja perheen kesken.

– Haastattelun aikana he ovatkin saattaneet hämmästyä, kuinka samalla tavalla toinen ajattelee – tai siitä, kuinka erilainen ajatusmaailma toisella perheenjäsenellä voikin olla.

• Uskonnollisuuden muutosta selvittävässä tutkimuksessa ovat Suomen lisäksi mukana Saksa, Italia, Unkari ja Kanada.  Tutkimusta rahoittaa kevääseen 2022 saakka yhdysvaltalainen John Templeton Foundation.
• Kussakin maassa tehdään laaja kyselytutkimus ja haastatellaan 15–20 perhettä.
• Haastattelut toteutetaan mieluiten kasvokkain, mutta mukana on mahdollista olla myös etäyhteyden (videoyhteyden) välityksellä.
• Tutkimuksesta kiinnostuneet perheet saavat lisätietoa olemalla yhteydessä laura.kallatsa@uef.fi tai 050 4687 085