Reissutyö ja opaskoira – tämä yhtälö ei aina toimi, Matti Laurila huomasi

14.9.20

Toivoa minulla on ollut ikävä – mutta ei opaskoiraa. Näin sanoo Matti Laurila. Hän joutui luopumaan opaskoirastaan Toivosta, koska reissutyö osoittautui koiralle liian haasteelliseksi.


Teksti: Minna Kolistaja . Kuvat: RT arkisto / Minna Kolistaja .

Laurila sai Toivon opaskoirakseen vuonna 2018. Viime vuoden kesällä hän havahtui siihen, että arki opaskoiran kanssa ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

– Jo koiraa suunnitellessani tiedostin kyllä, että  opaskoirat voivat palvella vain tietyissä rajoissa. Niin meille orientaatiokurssillakin kerrottiin. Olin kuitenkin optimistinen ja ajattelin, että koirasta olisi apu työmatkoilla, joita minulla on paljon. Mutta niin vain ei käynyt, sanoo kansainvälisen työn hiippakuntasihteerinä toimiva Matti Laurila.

Viime vuoden lopulla Laurila otti yhteyttä Toivon kouluttajiin. Koira pääsi kolmeksi viikoksi lisäkoulutukseen ja Laurila sai miettimisaikaa.

– Silloin minulle varmistui, että elämä on helpompaa, jos luovun Toivosta.

Tämän vuoden toukokuussa koira siirtyi uudelle käyttäjälle Etelä-Suomessa.

– Toivo tuli minulle 2-vuotiaana ensimmäiseen työpaikkaansa. Sillä on vielä monia opaskoiravuosia edessä sen nykyisellä käyttäjällä.

 

Laurila liikkuu rohkeasti edelleen. Nyt apuna on kävelynavigaattori.

– Älypuhelimessa oleva ohjelma kertoo osoitteen, jonka kohdalla parhaillaan kuljen. Lisäksi esimerkiksi mökkipaikkakunnalla voin merkata ohjelmaan valitsemiani kohteita, vaikkapa mökin pihapiirin rakennuksia. Jos menetän hetkeksi suuntavaistoni, navigaattori kertoo niiden sijainnin.

Esimerkiksi aina työpaikalta tuomiokapitulista lähtiessään Laurila kytkee ohjelman äälle.

– Ja edelleen olen tietysti varovainen liikenteessä ja käytän keppiä.

 

Laurilaa sanoo huvittuneensa havainnosta, että koirasta luopumisen jälkeen liikunnan määrä on kasvanut.

– Nimenomaan hikiliikunta lisääntyi, koska enää aikaa eivät vie koiran lenkitys, ruokkiminen tai muu huolto.

Laurila olisi halunnut harrastaa Toivon kanssa hölkkäämistä, mutta siitä ei tullut mitään. Myös yhdessä hiihtäminen jäi haaveeksi.

– Toivo ei ollut huono koira – mutta minun liikkuvassa elämäntilanteessani koira ei vain toiminut, Laurila sanoo.

– Uuden opaskoiran ottaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi joskus. Ehkä eläkkeelle jäätyä, kun reissaaminen vähenee.

 

Tiedätkö, miten käyttäytyä kun kohtaat työssään olevan opaskoiran? Matti Laurila kertoo muun muassa tästä Rauhan Tervehdyksen haastattelussa marraskuulta 2018: https://rauhantervehdys.fi/2018/11/matti-laurila-ja-opaskoira-toivo/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Yleinen