Ahdistus ja epätoivo valtasivat mielen - vuosien vastoinkäymiset uuvuttivat Pia Rantasen

Ahdistuksen tunne painoi, epätoivo valtasi alaa. Unikin oli ollut hukassa jo vuosia. Pia Rantasesta tuntui, ettei hän jaksa enää.

Lähipiirille ja itselle tapahtuneet raskaat asiat olivat syöneet voimavaroja. Silti Rantanen oli sinnitellyt yksin, omiin voimiin tukeutuen.

Ikuiselle pärjääjälle oli tullut avun hakemisen hetki.

Ensin rakoili kroppa

Pia Rantanen oli aina tehnyt paljon töitä. Hän vastasi pitkään oman työnsä ohella perheyrityksen taloushallinnosta, kouluttautui välillä uuteen ammattiin ja ehti perustaa oman yrityksenkin.

Samaan aikaan läheisille tapahtuneet asiat alkoivat niellä aikaa ja jaksamista. Sairaus ja kuoleman uhka olivat läsnä tuon tuosta.

Tilanteen pitkittyessä tuli ensin migreeni, sitten sydänoireet.

– Eräänä tammikuun aamuna vuonna 2015 heräsin ja huomasin, ettei oikea käteni enää toimi, hän kertoo.

Hierojana työskennellyt Rantanen jäi sairaslomalle. Pian jäykkyyttä ja kipuja oli koko vartalon alueella. Rantanen oli sairastunut fibromyalgiaan.

Kestokykyni ylittyi.

Hätä vei psykiatrin vastaanotolle

Terveysongelmien ohella jatkuivat myös kriisit lähipiirissä. Kolme vuotta sitten ”koko maailma romahti”.

– Kestokykyni ylittyi. Etsin netistä keskusteluapua ja eteeni tulivat Hyvän mielen talon sivut.

Kun mielenterveyden kysymyksiin keskittyvästä yhdistyksestä oli tullut ensiapua, Rantanen hakeutui yksityiselle psykiatrille.

– Olin onnekseni ottanut aikoinaan vakuutuksen, jonka ansiosta vastaanottokäyntien omavastuu oli vain 10 prosenttia.

Ensimmäinen käyntikerta oli itkunsekainen. Psykiatri rauhoitteli ja vakuutteli Rantasen tehneen oikein apua hakiessaan.

Henkinen hyvinvointi jäi sivurooliin

Pia Rantasella todettiin vakava masennus. Diagnoosia ei ollut helppo hyväksyä.

– Kysyin lääkäriltä näytänkö minä, ulkoisesti huoliteltu ihminen, jotenkin masentuneelta?

Keskustelujen seurauksena hän kuitenkin ymmärsi tilanteensa. Masennuksen lisäksi Rantasella todettiin vaativa persoonallisuus.

– Minulla se oireili itseni piiskaamisena. Ajattelin olevani superihminen, joka selviytyy kaikesta ja jaksaa aina vaan.

Olin käynyt hierojalla ja kulkenut vyöhyketerapiassa. Henkistä puoltani en kuitenkaan osannut hoitaa.

Lääkkeet ja Arska auttoivat alkuun

Tällä hetkellä Pia Rantasella on takanaan vuosi Kelan tukemaa psykoterapiaa. Siihen hän hakeutui vuoden kestäneiden psykiatrikäyntien jälkeen.

– Minulla on aivan ihana psykoterapeutti. Olen kiitollinen, että pääsin avun piiriin.

Alussa suuri merkitys oli masennuslääkityksellä sekä etenkin Rantasen tanskandogilla, nyt jo edesmenneellä Arskalla.

– Arska oli rakkain terapeuttini. Kuljimme yhdessä kaikkialle. Koiran ansiosta tutustuin uusiin ihmisiinkin.

Rantaselle alkoi hahmottua, kuinka tärkeää on pitää huolta itsestään myös henkisesti.

– Vuosien varrella olin käynyt hierojalla ja kulkenut vyöhyketerapiassa. Henkistä puoltani en kuitenkaan osannut hoitaa.

Kauniit yksityiskohdat alkavat erottua

Kärsimys on muuttanut Pia Rantasta. Hän on rajannut elämästään pahaa oloa tuottavia ihmisiä ja yrittää keskittyä hyviin asioihin.

Ympärillä oleva kauneus erottuu nyt aikaisempaa paremmin.

– Ihastelen esimerkiksi työhuoneeni ikkunan edessä olevaa pihlajaa, sitä kuinka kauniisti vesipisarat kimaltavat sen marjojen pinnalla.

Enää ei ole pakko suorittaa ja tehdä asioita, joista ei pidä.

– Mutta ehkä nuo ikkunat on vielä pestävä tälle vuodelle, Rantanen naurahtaa.

Terapiaa hän haluaa jatkaa. Rantanen sanoo elämänsä olevan laadukasta, sillä hänellä on kaunis koti, tasapainoinen parisuhde, perhe ja lukuisia vapaaehtoistehtäviä.

Kaikki ne ovat tärkeitä, mutta ihmisen sisäisestä tilasta ne eivät kerro mitään.

– En ajattele, että olisin jotenkin selvinnyt. Olen toivon tiellä, mutta selvinnyt? Tuskin.

Tällä hetkellä Rantanen odottaa eläkepäätöstä ja odottaminen tuntuu sietämättömältä.

– Tunnen olevani jälleen aallonpohjassa. Tulevaisuudestani päättää joku, joka ei ole minua nähnytkään.

Valtakunnallinen mielenterveysviikko käynnistyy sunnuntaina. Tämän vuoden teema on mistä tietää, milloin kannattaa hakea apua. Haukiputaalla aihetta käsitellään sunnuntaina kello 11.30, jolloin kokemusasiantuntijaksi kouluttautunut Pia Rantanen kertoo oman tarinansa seurakuntatalossa.

• Mikäli tarvitset apua, kirkon keskusteluapua on tarjolla Palvelevassa puhelimessa, joka vastaa  numerossa 0400 22 11 80 joka ilta klo 18 – 24 .
• MIELI Suomen mielenterveys ry:n ympärivuorokautinen kriisipuhelin vastaa numerossa 09 2525 0111.