Joulupukin vinkki: huomaa hyvä ympärilläsi

Hetkeä ennen aattoiltaa Joulupukki ehti vastata muutamaan Rauhan Tervehdyksen kysymykseen.

Miten valmistaudut aaton kiireisiin?

Se on jokavuotinen rosessi, käymme tonttujen kanssa kehityskeskustelut ja olemme varpahillaan laadunvarmistuksen sekä tulostavoitteiden kanssa… Hoh hoh, ei vainenkaan, hiljennyn hämärässä tuvassa keinutuolissa ja katselen ikkunasta. Ja mietiskelen, mitä kuuluu maailman lapsille. Ja sitten ajattelen sitä tuiketta heidän silmissään, sitä semmoista joka syttyy jo kun sana ”joulu” mainitaan.

Mikä pukkia koskettaa aattoiltojen kierroksilla?

Vilpitön ilo ja jakamisen riemu.

Pitääkö paikkansa, että mitä enemmän lahjoja, sitä onnellisempia ihmisiä?

Taitaa se kysyjä jo sisimmässään tietää, ettei se ihan niin mene. Siinä on semmoinen vissi kylläisyyspiste, että kun jotakin on tarpeeksi, niin liika ei tunnu enää missään, päinvastoin.
Tuntuu, että ihmisillä on ongelma siinä, ettei tiedä missä kohtaa olla ja mitä haluta, kun kaikkea on niin paljon. Mutta annas olla, kun joltakin jotakin oikeasti puuttuu. On siinä riemua, kun kerrankin saa jotakin, jota on paljon kaivannut!

Kuka on tuhma lapsi?

Tämä kysymys laittaa huokaamaan… Kun on katsellut sukupolvia toisensa jälkeen, niin tuntuu surulliselta, että aikaisempien polvien murheet tulevat uusien päälle, ihan kuin perintönä.
Pukkina en jaksa ajatella sillä lailla tuhmuutta, vaan enämpi sitä kaipuuta, joka lapsen sisällä on. Rakkauden, lämmön, läheisyyden ja kiireettömän yhteisen ajan kaipuuta, sitähän meillä kaikilla on. Semmoisia lahjoja kun voisi viskellä sylikaupalla!

Oletko kohdannut tuhmia aikuisia?

No, kukin täällä käyttäytyy toista kohtaa joskus huonosti, emme hoksaa ajatella toista ihmistä. Mutta on se surullista, jos aikuiset pitävät niin hauskaa, että lapset unohtuvat kokonaan. Tai että lasten pitäisi jouluna pelätä, että onko isä taikka äiti taikka joku muu niin humalassa, että käyttäytyy miten sattuu.

Mikä joulupukille lähetetty kirje on jäänyt erityisesti mieleen?

Yksi kirje Alepposta. Lapsi siinä kysyi, miksi aikuiset sotivat ja pyysi tuomaan sellaisen lahjan, josta riittäisi vähän vettä ja syötävää perheelle. Ja ettei enää niin sodittaisi.

Mitä aineettomia lahjoja pukki tahtoisi lahjoittaa suomalaisille?

Kyllä minä tahtoisin tuoda sellaisen mielen, että kukin hoksaisi, mitä kaikkea hyvää ympärillä on! Kun jokin kohta on vinossa – tahtoo elämässä aina jokin kohta olla – niin muutkin asiat näyttävät pian väärin päin olevilta.
Ja sellaistakin mieltä tahtoisin tuoda, että jokainen osaisi asettua aina toisten osaan, vaikka tämä olisi millainen tai mistä päin maailmaa tahansa.

Onko pukilla reseptiä taltuttaa ihmisiä vaivaava ainainen kiire?

Kyllä on. Ensiksikin, jos on joku sellainen sähköinen vehje siinä pöydällä, kädessä taikka taskussa, niin laittaa sen piirongin laatikkoon ja lähtee kävelemään ulos jonnekin, missä on hiljaista. Ja sitten katselee siellä tähtiä. Ja miettii sitten vaikka että minkä kokoisia ne kaikki asiat maailmassa ovat kun niitä vertaa tähtiin.

Ja jos joku asia mielessä pyörii ja uhkaa kaatua päälle niin joskus saa vaikka kaatuakin. Jatkuvasti ei silti tarvitse hosua ja juosta. Pitää yrittää tasapainoilla kiireiden ja lepäämisen välillä. Antaa aikaa myös asioille, joita oikeasti rakastaa.
Koska joulu on antamisen juhla, pukki toivoo, että silloin meillä kaikilla olisi aikaa toisillemme hiukan enemmän kuin ehkä arkena.

Päättyykö joulu lahjojen jakamiseen?

Jouluhan jatkuu vaikka kuinka aaton jälkeenkin! Pieni lapsi syntyy seimeen ja sitä katsotaan ja siellä käy kaikenlaista väkeä. Ja sitten se lapsi kasvaa. Joulu ei lopu. Miten semmoista voi pidentää, joka ei lopu?

Terveisesi Rauhan Tervehdyksen lukijoille?

Väliin hiljaista, väliin melskeistä, joskus seurallista, joskus yksinäistä, joskus riemukasta ja joskus surullista taikka haikeaa, joskus helppoa ja joskus vaikeaa, kaikenlaisiin pöytiin ja kaikenlaisiin tupiin oikein hyvää ja rauhallista joulua toivotan!

Juttu on julkaistu alun perin Rauhan Tervehdyksessä numero 40/2016. Joulupukin aatosten hankkimisessa toimitusta avustivat tuolloin pastori Stiven Naatus ja partiopukki Topi Juusola.