Osan vedestä voisi käyttää kotona kahteen kertaan

Miksi Suomessa ei hyödynnetä niin kutsuttuja harmaita jätevesiä? 

– Keskeisin syy taitaa olla se, että se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Vesi on Suomessa verrattain halpaa ja lisäksi harmaiden vesien uudelleenkäyttö edellyttäisi kaksoisviemäröintiä, sanoo erityisasiantuntija Vuokko Laukka Suomen ympäristökeskuksesta.

Jätevedet erotellaan mustiin ja harmaisiin vesiin. Mustat ovat peräisin wc:stä, harmaat syntyvät esimerkiksi keittiössä, peseytymisessä ja pyykinpesussa.

Kaksoisviemäröinnillä mustat ja harmaat jätevedet pysyisivät erillään. Harmaat jätevedet voitaisiin ottaa talteen, varastoida, käsitellä ja johtaa uudelleen käytettäväksi – vaikka juuri vessanhuuhteluun – mutta järjestelmiä harmaiden vesien uudelleenkäyttöön ei toistaiseksi ole juurikaan tarjolla.

Wc:n huuhteluun kuluu 15 prosenttia kotitalouksien käyttämästä vedestä. 

– Jos tuotokset huuhtoisi vedellä, joka on jo kertaalleen käytetty suihkussa tai keittiössä, syntyisi pitkällä aikavälillä säästöä. Vaatimatonta, mutta säästöä kumminkin.

Harmaiden vesien hyödyntämistä kannattaa Laukan mukaan joka tapauksessa edistää. Hyviä kohteita olisivat ainakin isossa mittakaavassa vettä käyttävät kohteet, kuten pesulat ja kylpylät. 

Muun muassa vaasalaisessa kylpylässä ja rovaniemeläisessä pesulassa on kokeiltu harmaiden vesien talteenottoa ja uudelleenkäyttöä. Sellaista on kaavailtu myös esimerkiksi Tampereelle suunnitteilla olevaan kylpylään.

Harmaiden vesien  hyötykäyttö ei ole yleistynyt

Ylöjärven asuntomessualueella vuonna 1996 kokeiltiin ensimmäisenä Suomessa kunnallista kaksivesijärjestelmää. Messutalojen pyykinpesu-, vessanhuuhtelu- ja puutarhavesi otettiin järvestä. Ruoanlaittoon ja suihkuihin käytettiin normaalia vesijohtovettä. 

– Yksittäisiä kokeiluja on ollut muuallakin sen jälkeen, mutta harmaiden vesien käyttö ei ole yleistynyt. 

Harmaavesijärjestelmät eivät kehity, koska markkinat niille ovat Suomessa pienet.

Laukka uskoo, että tämän vuoden helmikuussa hyväksytty eurooppalainen harmaavesistandardi voi muuttaa asiaa: 

– Nyt kun on saatu minimivaatimukset harmaavesijärjestelmille, se on toivottavasti laitevalmistajille signaali siitä, että Euroopassa harmaiden vesien hyötykäyttö kiinnostaa. Ehkä joku valmistaja Suomessakin innostuu kehittämään laitteistoja vientituotteiksi asti.

– Esimerkiksi Australiassa ja Yhdysvaltojen länsirannikolla kärsitään vesipulasta. Meillä Suomessakin harmaiden jätevesien hyödyntäminen nousee esille aika ajoin. Kyllä monia ihmetyttää, miksi vessa vedetään juomavedellä.

Vettä lotrataan, koska siitä ei ole pulaa

Suomessa on runsaat vesivarat. Vettä onkin totuttu käyttämään huolettomasti.

Vaikka vedenkulutusta ei meillä tarvitse rajoittaa vesipulan vuoksi, energiansäästö voi olla kannustin hillitä vedenkulutusta.

Lämpimän veden tuottamiseen tarvitaan energiaa. Energiaa tarvitaan myös veden puhdistukseen, pumppaukseen ja jäteveden käsittelyyn. Tästä kaikesta syntyy päästöjä – siksi ympäristötietoinen kuluttaja kiinnittää huomiota veden järkevään käyttöön. 

– Jo lapsille kannattaa kertoa, että vesi ei vain ilmaannu hanasta eikä sähkö pistorasiasta.

Tiedätkö vedenkulutuksesi  vuorokaudessa?

Miten sitten vähentää vedenkulutusta helpoiten? Siihen ei Vuokko Laukan mukaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. 

Yksi keino järkeistää vedenkäyttöä on miettiä omia tottumuksia. Aikuinen kuluttaa vettä tavalla, johon on lapsuudenkodissa oppinut.

Moni mieltää säästämisen vaivalloiseksi tai elämänlaatua heikentäväksi asiaksi. Mutta eihän se ole kumpaakaan, jos harventaa suihkussa käynnin väliä ja viettää suihkussa lyhyemmän aikaa kerrallaan, sanoo erityisasiantuntija Vuokko Laukka.

Kotitalouksien käyttämästä vedestä 45 prosenttia kuluu peseytymiseen. 

–Säästäminen mielletään usein vaivalloiseksi tai elämänlaatua heikentäväksi asiaksi, mutta eihän se ole kumpaakaan, jos käy suihkussa nykyistä harvemmin tai lyhyemmän aikaa kerrallaan.

Hyvä alku on ottaa selvää, paljonko itse käyttää vettä vuorokaudessa. 

– Aika moni meistä ei tiedä todellista kulutustaan, Laukka sanoo.

Oman vedenkulutuksen hahmottamista voi vaikeuttaa se, että vesilaskussa vesistä ja jätevesistä puhutaan kuutiometreinä. Ymmärrettävämpää olisi puhua litroista. Kun käytät yhden kuution vettä, käytät sitä tuhat litraa.

Harmaata vettä voi käyttää vaikka kierrätyspakkausten huuhtomiseen

* Motiva ja Työtehoseura tutkivat suomalaisten vedenkäyttöä vuosina 2019–2020. Vedenkulutuksessa oli suuria eroja kotitalouksien välillä: toiset pärjäsivät hieman vajaalla 50 litralla vuorokaudessa, toisilla vettä kului vuorokauden mittaan lähemmäs 300 litraa tai ylikin.

* Huoneistokohtainen vesimittari auttaa seuraamaan omaa vedenkulutusta ja samalla helpottaa kulutuksen vähentämistä

* Rakennukseen tulevaan vesijohtoon voi asentaa vakiopaineventtiilin ja asunnon vesihanojen virtaamia voi säätää.

* Vesikalusteilla on väliä: wc-istuimen kaksitoiminen huuhtelu pienentää kulutusta, hanoista voi valita sellaisen, jossa on virtausrajoitin.

* Omilla tottumuksilla on merkitystä. Kodin varsinainen vesisyöppö on suihkussa käynti. Olisiko mahdollista käydä suihkussa harvemmin? Voisiko yksittäinen suihkuttelu olla lyhyempi kuin nyt?

* Harmaiden vesien pienimuotoinen uudelleenkäyttö on mahdollista ilman harmaavesijärjestelmiäkin. Esimerkiksi kun huuhtelee keittiössä salaattiaineksia, huuhteluveden voi ottaa talteen ja käyttää vaikkapa kukkien kasteluun tai kesällä puutarhaan. Huuhteluvesiä voi myös kerätä astiaan ja käyttää kierrätykseen menevien kartonki-, muovi- ja lasipakkausten huuhteluun.

* Suihkussaoloajalla on merkitystä: 5 minuutin suihku vie vettä 60–90 litraa, mutta 20 minuutin suihku jo 240–360 litraa, riippuen siitä minkä suuruiseksi hanojen vedenvirtaama on säädetty.

* Vesiasiaa lisää esimerkiksi täällä:

www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/hyva_arki_kotona/vedenkulutus

https://www.vesi.fi/vesitieto/

www.ekopaasto.fi