Pesetkö vaatteen tavan vuoksi vai silloin, kun se on oikeasti likainen? 

16.2.21

Kirkon tämänvuotisessa Ekopaasto-kampanjassa vaalitaan vettä. Veden vaalimista on sekin, että ei pestä pyykkiä tavan vuoksi vaan vasta kun vaatteet oikeasti kaipaavat pesua. Pakkanen antaa mahdollisuuden raikastaa vaatteita "vanhan kansan niksillä", lumipesulla.


Teksti: Minna Kolistaja . Kuvat: Minna Kolistaja .

– Moni pesee pyykkiä vaikka ei tarvitsisi, arvioivat Pohjois-Pohjanmaan Marttojen kotitalousasiantuntijat Anne Lampela ja Helena Paaso.

Omia pyykinpesutottumuksia kannattaa silloin tällöin pysähtyä ajattelemaan. Kun pyykkää harvemmin, samalla vähentää luonnonvarojen kulutusta ja pidentää vaatteiden käyttöikää. 

– Monella on tapana nakata yhden päivän päällä olleet vaatteet illalla suoraa pyykkiin harkitsematta sen kummemmin, tarvitsevatko vaatekappaleet todellisuudessa pesua.

Paaso ja Lampela kannustavat ottamaan tavaksi arvioida pesutarvetta. 

– Oma nenä on hyvä mittari: nuuskaisemalla selviää, onko pesulle tarvetta vai ei. Hienhaju on selvä merkki siitä, että vaate joutaa pesuun. Joskus vaatteisiin myös tarttuu voimakkaita hajuja, esimerkiksi rasvan käryä, josta ei pääse eroon kuin pesemällä.

Ota käyttöön vanhan kansan niksit

Vaatteiden pesuväliä voi harventaa ottamalla käyttöön vaatteidenhuoltoniksit, joita jo äidit ja isoäidit ovat käyttäneet: 

– Esimerkiksi tuuletus ulkoilmassa pidentää vaatteiden pesuväliä, kotitalousasiantuntijat kertovat.

Elvyttämisen arvoinen on myös tapa työ- tai koulupäivän jälkeen vaihtaa vaatteet niin sanottuihin kotivaatteisiin ja asetella päivän päällä ollut asu siististi henkariin tai tuolinselälle odottamaan seuraavaa päivää.

Täytyykö paitaa vaihtaa joka päivä?

Lampela ja Paaso kannustavat lisäksi miettimään alituisen vaatteidenvaihdon mielekkyyttä: 

– Onko tarpeen vaihtaa paitaa joka päivä ja heittää se yhden päivän päällä ollut vaate varmuuden vuoksi pyykkikoriin. Voisiko olla järkevämpää ottaa viikoksi käyttöön pari paitaa, joita pitää vuoropäivin ja laittaa ne vasta viikon lopuksi pesuun?

Kun pesee harvempia pyykkikoneellisia, säästää omaa työtä, vaatteita, rahaa ja ympäristöä, Paaso ja Lampela tiivistävät. 

– Pyykkikoneen pyörittäminen kasvattaa vesilaskua, lisää sähkönkulutusta ja pesuaineeseenkin kuluu rahaa. Jos vaatteita huoltaa muilla tavoin kuin pesemällä, pääsee itsekin helpommalla ja ympäristö kiittää.

Peseminen kuluttaa vaatteita

Lampela ja Paaso muistuttavat, että peseminen kuluttaa vaatteita. 

– Vaatteet säilyvät parempina, kun pesukerrat harvenevat. Esimerkiksi farkkuja ei kannata pestä jatkuvasti. Niitä voi tuulettaa ja polvipusseista pääsee eroon silittämällä.  Villaneuleita ei haluaisi kovin usein pestä, koska villan ominaisuudet kärsivät pesuissa. Siksi kannattaa käyttää aluspaitaa neuleiden alla. Samoin mekkojen kanssa.

Kun pesuväliä on venytetty niin pitkään, että pyykinpesukone lopulta on käynnistettävä, kannattaa edelleen kiinnittää huomiota ympäristöystävällisyyteen:

Käytetään ympäristömerkinnän saaneita pyykinpesuaineita; ne täyttävät tiukat vaatimukset esimerkiksi biohajoavuuden suhteen. Annostellaan pesuaine oikein – liiasta pesuaineesta ei ole mitään hyötyä.

Pestään mahdollisuuksien mukaan täysiä koneellisia – näin säästyy vettä, energiaa ja pesuainetta. Käytetään tarpeen mukaan pikaohjelmia, jotka kuluttavat vähemmän vettä ja sähköä.

Ja ennen kuin edes vielä ollaan pyykinpesuvaiheessa, muistetaan vielä pari ympäristöä säästävää näkökulmaa: 

– Vaateostoksilla kannattaa suosia luonnonkuiduista valmistettuja vaatteita, sillä keinokuituisista vaatteista irtoaa pestessä mikromuovia veteen, Anne Lampela ja Helena Paaso sanovat.

– Hankitaan uusia vaatteita harkiten. Kaikkein ympäristöystävällisimpiä ovat vaatteet, jotka jo löytyvät omasta vaatekaapistasi. Mitä useammin käytät niitä, sitä parempi luonnon kannalta. 

Ekopaastossa vaalitaan vettä

Kirkon Ekopaasto-kampanja käynnistyy 17. helmikuuta ja jatkuu 3. huhtikuuta saakka.

Ekopaasto innostaa suomalaisia liittymään pääsiäispaastoon tavalla, joka edistää kestävää kehitystä ja auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. Tänä vuonna Ekopaastossa vaalitaan vettä ja vesistöjä.

Kampanja näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa. Vinkkejä ja tietoa veden vaalimiseen päivitetään Ekopaaston Facebook- ja Instagram-tileille. Käytännön vinkkejä ja tietoa tarjoavat evankelis-luterilaisen kirkon ohella Suomen ympäristökeskus, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Martat sekä Baltic Sea Action Group, joka on Itämeren pelastamisen hyväksi toimiva säätiö.

Laskiaisen jälkeisenä keskiviikkona, tuhkakeskiviikkona, alkaa myös kristillinen paasto. Ideana on antaa tilaa hengellisyydelle vähentämällä itsekkyyttä, karsimalla aineellista hyvää ja nautintoja sekä pyrkimällä yksinkertaiseen elämäntyyliin.

Tuhkakeskiviikko on saanut nimensä paastoon liittyneestä tuhkan sirottelemisesta pään päälle; se oli katumuksen ja parannuksen vertauskuva.

 

Anna villaneuleelle lumipesu

Villavaatteet eivät tykkää hyvää usein toistuvista vesipesuista. Villassa luontaisesti oleva rasva hylkii likaa; tämä ominaisuus säilyy paremmin, kun villaa ei pestä liikaa.

Hyödynnä kunnon talvipakkaset ja vie villavaatteet lumihankeen puhdistumaan sekä raikastumaan.

Älä kuitenkaan heitä vaatetta suin päin hankeen. Vie se aluksi ulos jäähtymään noin tunniksi. Näin lumi ei sula neuleen pinnalle. 

Levitä vaate puhtaalle hangelle. Heittele lunta päälle ja kääntele vaatetta lumessa. Hetken kestävän lumipesun päätteeksi pyyhkäise tai harjaa kevyesti lumi pois vaatteen pinnalta. Jos ravistelet, tee se hellävaraisesti.

Vie vaate sisälle ja asettele kuivumaan ilmavasti. Anna kuivua vähintään seuraavaan päivään. Tarkista vielä ennen komeroon laittoa, että vaate on varmasti kuiva.

Lumipesu sopii ainakin villaneuleille ja villakankaisille päällystakeille. Myös esimerkiksi kansallispuvun villaiset hameet ja liivit raikastuvat nopeassa lumipesussa. Kirpputorilta käytettynä ostettuja vintage-vaatteita voi koettaa raikastaa lumihangessa, jos ei ole varma, kestävätkö ne vesipesua.

 

Farkut kannattaa pestä harvoin

Pyykkäys jokaisen käyttökerran jälkeen on farkuille liikaa. Yleisohje on pestä ne noin joka toinen kuukausi tai jopa harvemmin. 

Pese farkkuja pesukoneessa mahdollisimman vähän, suosi käsinpesua. Nyrkkipyykkää farkkusi kädenlämpöisellä vedellä. Huuhtele mahdolliset pesuaineet pois kylmällä vedellä. Jos päädyt laittamaan farkut pesukoneeseen, valitse pesuohjelma, joka käyttää 30-asteista vettä. Pese farkut nurinpäin käännettyinä ja väljästi täytetyssä koneessa.

Jos farkkuvaatteeseen tulee tahra, pese mahdollisuuksien mukaan vain tahrakohta. Jos selkeitä tahroja ei ole, liotus vedessä ilman pesuaineita voi raikastaa farkkujen yleistä olemusta. Esimerkisi polvipusseista pääsee eroon farkut kastelemalla.

Jos pesun tarve johtuu lähinnä tunkkaisesta tuoksusta, pesun voi korvata parin tunnin tuulettamisella. Tai farkut voi upottaa pesuvatiin, johon on kädenlämpöisen veden lisäksi sekoitettu pieni loraus valkoviinietikkaa tai ruokalusikallinen ruokasoodaa; ne neutraloivat hajuja.

Lähde: https://pieceofjeans.eu

Farkut voi pestä hellävaraisesti käsipyykkinä esimerkiksi pyykinpesuun tarkoitetun marseille-saippuan avulla.

 

 

=> Kommentoi 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko