Kristityt käyvät yhdessä pääsiäistä kohti

30.3.21

Pääsevätkö seurakuntalaiset juhlimaan ylösnousemusta yhteisillä aterioilla? Voivatko papit pestä katolisessa kirkossa ihmisten jalkoja? Toimitus selvitti, millä tavoin eri kirkkokuntien kristityt Oulun seudulla viettävät pääsiäistä koronarajoitusten keskellä.


Teksti: Marita Ahlgren, Riitta Hirvonen, Minna Kolistaja .

Vapaakirkko

Oulun vapaaseurakunnassa on pitkäperjantaina non stop -pääsiäispolku. Sen varrella pääsee hiljentymään pääsiäisjuhlan sanomaan musiikin, kuvien ja tekstien avulla.

Vapaaehtoisten tekemä polku on auki neljä tuntia. Sen varrella saa ehtoollisen ja jokainen kävijä siunataan, kertoo seurakunnan luovan työn koordinaattori Outi Huczkowski.

Normaaliaikoina kiirastorstain ehtoollinen on ollut seurakuntalaisten parissa suosittu, mutta koronarajoitukset estävät ison joukon kokoontumisen.

Pääsiäispäivänä seurakunnassa järjestetään lapsille superpyhäkoulu ja perheille pääsiäismunajahti.

Huczkowski uskoo, että tavallista vähäisempi toiminta pääsiäispyhinä on harmillista erityisesti yksin eläville.

– Ajattelen heitä paljon ja olemme korona-aikana korostaneet yhteydenpidon tärkeyttä seurakuntalaisten kesken.

Huczkowski toivoo voivansa viettää pääsiäistä mökillään, jossa parhaimmillaan jokin aivan pieni asia muistuttaa häntä kirkkovuoden suuren juhlan hengellisestä sanomasta.

Outi Huczkowski. (Kuva: Seppo Kolehmainen/ Skopix.)


Katolinen kirkko

Katolisessa kirkossa jalkojenpesu on yleinen kiirastorstain perinne. Pappi pesisi jalkoja kiirastorstaina myös Nasaretin pyhän perheen seurakunnassa Oulussa, mutta korona estää pari tuhatta vuotta vanhan tradition viettämisen.

Pois jää myös pitkäperjantain messuun kuuluva ristin suuteleminen Jeesuksen kärsimyksen muistoksi sekä yhteinen juhla-ateria pääsiäisyönä.

Vaikka osa tärkeistä perinteistä on jätettävä tällä kertaa väliin, kokoontuvat Oulun katoliset yhteen muun muassa pääsiäisyönä.

Seurakuntaneuvoston jäsen Petri Rukajärven mukaan tilaisuudessa noudatetaan tarkasti viranomaisten antamia hygieniasäädöksiä ja kahden metrin turvavälit kuuluvat istumajärjestykseen. Suositun kirkkohetken sujumiseksi turvallisesti paikalla on sisäänohjaajia.

Rukajärvi uskoo, että yhteisen aterian poisjääminen on ikävä asia erityisesti yksin eläville. Rukajärven perheessä juhlaruoka syödään kotona, kuten monissa muissakin katolisissa kodeissa.

– Meillä ateriaan sisältyy slovakialaisen vaimoni kotimaan ruokia, hän kertoo.

Petri Rukajärvi.


Luterilainen kirkko

Koko kristikunta hiljentyy pitkäperjantaina äärettömän suuren armon ja pääsiäisaamuna ylösnousemuksen ihmeen ja riemun äärelle – se on totta, vaikka rajoitukset olisivat mitkä. Armoa ja iloa eivät maalliset rajat pidättele, tiivistää Kiimingin seurakunnan kappalainen Seija Helomaa.

– Pääsiäisen merkitys kiteytyy ristiin ja tyhjään hautaan. On ihan käsittämättömän suurta rakkautta, että joku kärsii minun pahuuteni vuoksi ristillä sen rangaistuksen, joka minun olisi kuulunut kantaa. On ihmeellistä, että Jumala herätti Jeesuksen kuolleista ja herättää meidät aikanaan uuteen elämään Taivaassa. Pääsiäinen on valon ja armon juhla. Taivaallinen rakkaus voittaa kaiken pahan.

Pääsiäisen ilo koetaan nyt kotisohvilla: kaikki Kiimingin seurakunnan hiljaisen viikon ja pääsiäisen jumalanpalvelukset ovat striimattuja.

– Olemme yrittäneet järjestää niin, että kaikissa kolmessa seurakuntamme kirkossa olisi mahdollista pääsiäisen tienoilla käydä myös fyysisesti paikan päällä ja osallistua ehtoolliselle, kokoontumisrajoitukset huomioiden.

Kokoontumisrajoituksista huolimatta pääsiäisestä saa Helomaan mukaan paljon irti:

– Hiljentymällä sen edessä, mistä kukin pääsiäisen tienoon pyhä kertoo. Lukemalla Raamattua. Kuuntelemalla ja katselemalla jumalanpalveluksia sekä musiikkia. Kulkemalla luonnossa, antamalla Jumalan puhutella ja hoitaa myös hiljaisuudessa. Ottamalla valo vastaan ja uskomalla todeksi, että Jumala teki kaiken juuri minun, juuri meidän vuoksemme. Ja ehkä myös tekemällä pääsiäistä näkyväksi kotona tavalla tai toisella, vaikkapa pajunkissoin, kukkasin, ruohoin ja munin, uuden elämän ja toivon merkein.

Seija Helomaa.


Metodistikirkko

Me metodistit lähdemme laskeutumaan pääsiäiseen paastoamalla, sanoo Oulun metodistiseurakunnan pastori Soile Kasi.

– Kukin voi itse päättää, mistä paastoaa – tai kysyä: mitä sinä Kristus haluat nostaa minussa esiin tässä paaston ajassa?

– Lähestymme pääsiäistä voimakkaasti kärsimysteologian kautta. Edessämme on koko pääsiäisen ajan tapahtumaketju: piinaviikko, kova pitkäperjantai, lopuksi pääsiäissunnuntain suuri riemu.

– Tavallisesti kokoontuisimme jumalanpalvelukseen iloitsemaan sekä ihmettelemään ylösnousemusta ja voisimme viettää juhlaa herkkupöydän ääressä. Nyt näin ei ole.

Takavuosien pääsiäisistä Kasi kaipaa eniten juuri pääsiäissunnuntain juhlaa ja käsinkosketeltavaa riemua Kristuksen ylösnousemisesta.

– Pääsiäisen viesti on kuitenkin niin huikea, että se on totta kaikissa olosuhteissa, korona-aikanakin.

Oulun metodistit osallistuvat jumalanpalveluksiin Asikkalassa sijaitsevan Vuoksenlaakson seurakunnan YouTube-kanavan kautta.  Kasi on kummankin seurakunnan pastori.

Joka toinen viikko jumalanpalveluksissa nautitaan ehtoollinen.

– Kirkkomme on hyväksynyt virtuaalisen ehtoollisen. Kotona ehtoollista voivat symboloida vaikka tilkka mehua ja pala keksiä. Seurakuntalaiset ovat kokeneet, että Jumala on läsnä siinä hetkessä.

Soile Kasi.


Pelastusarmeija

Pääsiäinen kertoo uudesta elämästä ja toivosta. Toivoa on saatavilla, vakuuttaa Pelastusarmeijan Oulun osaston luutnantti Jessica Bryant-Rönnqvist.

– Korona-aikana on ollut helppo jumittua miettimään, milloin tämä loppuu. Kannattaa mieluummin keskittyä etsimään iloa ja kiitollisuudenaiheita. Se auttaa meitä jaksamaan.

Pelastusarmeijassakin kokoontumiset ovat tauolla. Pitkäperjantain rukouskokouksia tai pääsiäissunnuntain aamun Sunrise Serviceä ei nyt voida pitää.

– Pelastusarmeijassa pääsiäinen on iso juhla. Itse kaipaan sitä tunnetta, jonka voi kokea, kun viettää pääsiäistä isolla joukolla. Kaipaan yhteisöllisyyttä ja juhlatunnelmaa.

Bryant-Rönnqvist on tehnyt korona-aikana muun muassa hartausvideoita. Ajatuksena on tehdä sellainen pääsiäiseksi Facebookiin.

– Mitään kovin suurta ei pääsiäiseksi ehditä, sillä aikaa ja voimia on vienyt Oulun osaston muutto uusiin tiloihin Torikadulle.

– Pelastusarmeijan päämaja teki viime vuonna valmiin materiaalin pääsiäissunnuntain viettoon kodeissa. Katson sen uudelleen tänä vuonna. On mukava ajatella, että ihmiset eri puolilla maailmaa lukevat samoja raamatunkohtia ja laulavat samoja lauluja. Olemme pääsiäisen sanoman äärellä yhdessä, vaikkakin toisella tapaa kuin yleensä.

Jessica Bryant-Rönnqvist.


Helluntaikirkko 

Rukous on tärkeässä osassa, kun Oulun helluntaiseurakunnan jäsenet suuntaavat ajatuksiaan pääsiäistä kohti.

– Kärsimysviikko on hiljentymisen viikko, jolloin meillä on rukoushetki jokaisena arki-iltana, kertoo johtava pastori Kauko Uusila.

Perjantaina seurakuntalaiset viettävät ehtoollisjumalanpalvelusta ja lauantaina on nuorille suunnatun tapahtuman vuoro. Juhlinta päättyy sunnuntain jumalanpalvelukseen. Tänä vuonna näihin osallistutaan netin välityksellä.

Vielä viime vuosikymmenellä Suomen helluntaiseurakunnilla oli suuria tapahtumia pääsiäisen aikaan. Niihin osallistuvien määrä on kuitenkin vähentynyt. Opetuskeskeiset, aamusta iltaan kestäneet kokoontumiset konsertteineen ja evankelioimisineen ovat vaihtuneet lyhytkestoisempiin tapahtumiin.

Pääsiäisen alla Oulun helluntaiseurakunta viettää yhtä kolmesta vuosittaisesta rukous- ja paastoviikostaan. Uusilaa suuren juhlan tunnelmaan johdattavat erityisesti pääsiäisen tapahtumista kertovat Raamatun tekstit.

– Minulle pääsiäinen merkitsee ennen kaikkea kristinuskon syvien arvojen esille tuomista, hän summaa.

Kauko Uusila.
Kauko Uusila.


Ortodoksinen kirkko

Oulun ortodoksisen seurakunnan paastokilvoittelun tavoite on tänä vuonna liittynyt koronaan.

– Olemme yrittäneet palvella lähimmäisiämme jakamalla diakoniaruokakasseja ja kehottaneet seurakuntalaisiamme pitämään yhteyttä yksinäisiin ihmisiin, kertoo rovasti, kirkkoherra Marko Patronen.

Ortodoksit aloittavat kaksi viikkoa kestävän pääsiäisen juhlinnan Lasaruksen lauantaista, jota vietettiin viime viikonloppuna.
Sen jälkeen vuorossa on yleensä ollut päivittäisiä jumalanpalveluksia, virpovitsatalkoita, rukoushetkiä, ristisaattoja ja yhteisiä aterioita, pääsiäisyön jumalanpalvelusta unohtamatta.

Myös nyt jokaiselle päivälle on luvassa jumalanpalvelus, jota voi seurata YouTube-kanavan kautta Pyhän kolminaisuuden katedraalista. Sitä kautta pääsee mukaan myös kirkkovuoden huipentumaan, puolilta öin alkavaan pääsiäisyön jumalanpalvelukseen.

Ehtoollista on tällä hetkellä mahdollista nauttia kuuden hengen ryhmissä.

– Tähän on löytynyt tyydyttävä tapa palvella seurakuntalaisia. Ehtoollisella on käynyt jokaisella kerralla yhteensä kymmeniä ihmisiä, iloitsee Patronen.

Marko Patronen.
Marko Patronen.


Adventtikirkko

Normaalisti Oulun Adventtiseurakunta juhlii pääsiäistä lauantaina järjestettävässä jumalanpalveluksessa. Nyt seurakuntalaiset hiljentyvät suureen juhlaan jo toista vuotta peräkkäin omissa oloissaan.

Oulun seurakunta ei järjestä jumalanpalvelusta, mutta niitä voi seurata kirkon muiden seurakuntien lähettäminä verkosta.

– Olemme päätyneet tähän ratkaisuun, sillä meillä on pieni porukka eikä valmiuksia verkkolähetyksiin, toteaa seurakunnan vanhimmistoon kuuluva Jouko Minkkinen.

Myös Oulun seurakunnan joinakin vuosina järjestämä pitkäperjantain tilaisuus ehtoollisineen on peruttu. Tällä hetkellä Oulun Adventtiseurakunta järjestää ainoastaan ruokajaon kerran viikossa.

– Se tuntuu vähän onnettomalta, mutta tähän tilanteeseen olemme nyt joutuneet sopeutumaan, Minkkinen sanoo.

Jouko Minkkinen
Jouko Minkkinen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Anna palautetta toimitukselle.

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Yleinen