Intiön seurakuntakoti on ollut arjen olohuone ja pyhän kokoontumispaikka

28.5.21

Intiön seurakuntakoti jää pois kerho-, perhejuhla- ja jumalanpalveluskäytöstä. Tila hyvästellään sunnuntaina 30.5. pidettävässä messussa ja kiitosjuhlassa. Kesäkuusta alkaen tilat ovat Oulun seurakuntien hautauspalveluiden käytössä. 


Teksti: Minna Kolistaja . Kuvat: Minna Kolistaja .

Intiössä kokoontuneet kerhot jatkavat elokuussa Puistopuutarhurin talossa. Se on hyvä tila myös perhejuhlille.

– Muutama vuosi sitten remontoitu rakennus on jo löytänytkin paikkansa kasteiden ja muistotilaisuuksien pitopaikkana, kertoo Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Satu Saarinen.

– Intiön seurakuntakoti on ollut kaupunginosan arjen olohuone ja pyhän kokoontumispaikka. Koska tiloihin liittyy monenlaisia tunteita ja muistot rakentavat tilan merkityksen, pieni kiitosjuhla on paikallaan.

Sellainen on luvassa toukokuun viimeisenä sunnuntaina.

Intiössä on Saarisen mukaan ollut pieni, kotoisa messuyhteisö ja aktiivisia kerhossa kävijöitä. 

– Toivottavasti nämä ihmiset osallistuvat Tuomiokirkon messuihin ja jatkavat elokuussa kerhossa uusissa tiloissa. Yhtä lailla toivomme, että ihan uudetkin ihmiset löytävät mukaan seurakunnan toimintaan nyt kun toiminta siirtyy Intiön seurakuntakodilta uusiin tiloihin.

Tilalla voi olla monia käyttötarkoituksia

Seurakunnat katselevat nykyisin toimitilojaan entistä enemmän monikäyttöisyyden näkökulmasta.

– Tuomiokirkkoseurakunnassa ajattelemme esimerkiksi, että Vanha kappeli ei ole yksinomaan siunauskappeli vaan käyttötarkoituksia voi olla monia. Siellä on pidetty esimerkiksi konsertteja. 

– Vanha kappeli on valtavan kaunis ja sunnuntaisin vähällä käytöllä. Se on todella toimiva pienten messujen tila ja ajatuksena onkin pitää siellä messuja silloin tällöin, Saarinen sanoo.

Kesällä seurakunta aikoo elvyttää vanhaa perinnettä ja pitää hautausmaahartauksia. 

”Mukavaa, että tarjotaan uusia tiloja”

Anelma Korhonen, Leena Mällinen, Anja Similä, Vieno Korhonen ja Oili Kivijärvi iloitsevat, että Intiön eläkeläisten kerholle järjestyi uusi tila suhteellisen läheltä.

– Olenkin jo ihaillut Puistopuutarhurin taloa ulkoapäin ja odottanut, milloin pääsisin käymään siellä, Oili Kivijärvi sanoo.

Intiön seurakuntakotiin kullakin naisista on ollut alle puolen kilometrin matka. Vieno Korhonen ja Anja Similä uskovat, että kulkemisesta uuteen kokoontumispaikkaan ei tule ongelmaa, vaikka matka pitenee. Leena Mällistä hiukan arveluttaa, miten matka taittuu rollaattorin kanssa ja mahtaako Puistopuutarhurin taloon olla monet portaat. 

Eläkeläisten kerhon vetäjät, diakoniatyöntekijät Saila Luukkonen ja Heidi Karvonen ilahduttavat kerholaisia tiedolla, että seurakunta tarjoaa bussikyydin Intiönkankaalta sunnuntain messuun Tuomiokirkkoon. 

Kohtaamiset ovat kerhon tärkeää antia

Intiön seurakuntakoti on naisille tuttu paikka vuosien ajalta. Oili, Vieno, Anelma ja Anja laskevat kulkeneensa kerhossa ainakin kolme–neljä vuotta, Leena laskujensa mukaan 12–13 vuotta. 

Muiden ihmisten tapaaminen ja mukava jutustelu, niitä oikein odottaa.

– Anja Similä

 

Mukavat kohtaamiset ovat merkittävin syy lähteä kerhoon.

– Torstaita on tottunut odottamaan. Saan kerhosta henkistä energiaa. Täällä on puhuttu hyvin voimaannuttavista asioista, Vieno Korhonen sanoo. 

– Ohjaajat ovat olleet hyviä: innostavia ja meidät yksilöinä huomioivia. Samoin puhujavierailla on aina ollut kiinnostavia ajankohtaisia aihevalintoja, Korhonen kehuu. 

– Muiden ihmisten tapaaminen ja mukava jutustelu, niitä oikein odottaa, Anja Similä jatkaa. 

Monelle tärkeää seurakunnan eläkeläisten kerhossa on myös yhtyeinen kahvihetki, Saila Luukkonen tietää.

Vuosiin on mahtunut monenlaista toimintaa

Toimintaa Intiön seurakuntakodissa on ollut vaikka minkälaista: 

– Täältä löytyy muun muassa joulu-, kevät- ja äitienpäiväjuhlien ohjelmia, sanoo Heidi Karvonen silmäillessään kerhopäiväkirjoja.

Vieno Korhonen muistelee, että seurakuntakodilla järjestettiin yhteen aikaan keittoruokailuja. Heidi muistaa, että ne olivat Oulun kaupungin kotihoidon järjestämiä.

– Ja etkös sinä Anja vetänyt täällä tuolijumppaa, joku muistelee. 

– Kyllä, kahdeksankymppiseksi saakka, Anja Similä vahvistaa.

Anelma Korhonen, Vieno Korhonen, Leena Mällinen, Oili Kivijärvi ja Anja Similä ovat iloisia, että eläkeläisten kerholle järjestyy uusi tila.

 

Intiössä on pidetty myös raamattupiiriä, lähetys- ja diakoniapiiriä, Rauhanyhdistyksen ompeluseuroja ja Oulun kaupungin Tarinatupaa. Siellä on järjestetty myyjäisiä lähetyksen hyväksi ja seurakuntakoti on ollut myös tuomiokirkkoseurakunnan kuoron harjoitustilana.

Intiössä on järjestetty messu joka toinen sunnuntai, vuoroviikoin Heinäpään seurakuntakodin kanssa.

Intiössä on toiminut myös perhekerhoja sekä lasten päiväkerhoja. 

– Joskus 1980- ja 1990-lukujen taitteessa seurakuntakoti oli menossa kokonaan lapsille suunnatun toiminnan käyttöön, mutta silloinen diakoniatyöntekijä Raija Pyykkö oli todennut, että kyllä ikäihmisetkin tarvitsevat kerhonsa, Karvonen kertoo kuulemastaan.

Kiitosjuhlassa messu ja kahvit

Intiön seurakuntakodissa (Intiönpolku 2) vietetään sunnuntaina 30.5. kiitosjuhlaa kello 13 alkaen, koronarajoitusten sallimissa rajoissa. Viikkomessun jälkeen on kahvitarjoilu kello 15 saakka.

Leena Mällinen, Anelma Korhonen, Vieno Korhonen, Oili Kivijärvi ja Anja Similä ovat käyneet eläkeläisten kerhossa Intiön vesitornin juurella vuosia. Syksyllä kerhot jatkuvat Puistopuutarhurin talossa Kajaanintie 1:ssä. Kuvassa myös tuomioirkkoseurakunnan diakoniatyöntekijät Heidi Karvonen (toinen vasemmalta) ja Saila Luukkonen (kolmas vasemmalta).

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Oulun tuomiokirkkoseurakunta Yleinen