Papillakaan ei ollut varmaa vastausta

13.7.21

Miksi maailmassa on pahaa ja miksi Jumala sallii kärsimyksen? Nämä ikiaikaiset kysymykset jäivät myös Oulujoen rippikoulussa vaille varmoja vastauksia, mutta uusia näkökulmia nuoret saivat elämän haavoittuvuuteen.


Teksti: Riitta Hirvonen . Kuvat: Riitta Hirvonen .

Sosiaalisen median kauniiksi käsitellyt kuvat ihmisistä synnyttävät mielikuvia maailmasta, jossa kärsimystä ei ole olemassa. Tämä ei ole totuus elämästä, valitettavasti.

Näin todetaan Oulujoen seurakunnan rippikoulussa viikon alkaessa.

Kirkkoherra Ilkka Mäkisen maanantaiaamun oppitunnin aihe kärsimys ei liene rippikoulun ”helpoin rasti”. Opettajan apuna on onneksi Vanhan testamentin hurskas Job, kärsimyksen kestämisen esikuvaksi kutsuttu mies.

Hellepäivistä kuumenneessa luokkahuoneessa Kiimingin Suvelan leirikeskuksessa rapistellaan Raamattuja. Nuoret kuiskivat toisilleen, mistä Jobin kirja löytyy. Tunti pääsee alkamaan.

– Miksi maailmassa on pahaa -kysymykseen kristinusko ei anna yksinkertaista eikä yhtä ainoaa vastausta. Kristinuskolla on siihen monta vastausta, Mäkinen aloittaa.

Ihminen itse tuo maailmaan pahaa

Ensimmäinen selitys pahan olemassaololle löytyy Mäkisen mukaan Jobin kirjan 4. luvusta: ”Ne, jotka kyntävät vääryyden peltoa ja kylvävät pahaa, ne myös korjaavat tuhon ja turmion.”

Opettaja rohkaisee nuoria pohtimaan, mikä olisi esimerkki siitä, että ihminen on itse syypää kärsimykseensä. Päihteiden liikakäyttö? Liiallinen työnteko, jonka seurauksena elimistö pettää?

Nuoret eivät paljoa kommentoi esimerkkejä. Jobin kirjaa mennäänkin eteenpäin, 5. lukuun. Siellä on kehotus: ”Älä väheksy Kaikkivaltiaan kuritusta.”

Mäkinen uskaltaa sanoa, että joskus onnettomuuksista syntyy jotain hyvääkin. Vastoinkäymiset voivat kasvattaa meitä ajan kanssa. Keksittekö tästä esimerkkejä, hän kyselee.

– Kun urheilija loukkaantuu, ja unelmat onnistumisesta siirtyvät, ihminen saa samalla aikaa omalle kasvulleen ja myöhemmälle menestykselleen. Onkohan näin?

Rippikoululaiset eivät purnaa vastaan. Opettajan kuvaus on ajankohtainen Tokion olympialaisten alla.

Jumala ei kerro syitä

Kolmas näkökulma kärsimykseen on Jobin kirjan 10. luvussa. Kertomuksessa kärsimysten mies laittaa Jumalaa tilille onnettomuuksiensa syistä: ”Kerro minulle, miksi käyt oikeutta minua vastaan, mitä sinä siitä hyödyt?”

Mäkinen kirjoittaa taululle: Kärsivä saa kysyä, miksi Jumala sallii vastoinkäymiset.

– Tähän meillä on oikeus. Me saamme tehdä Jumalalle suoria kysymyksiä. Niin teki myös Job.

Mäkisellä on jäljellä vielä yksi näkymä kärsimykseen. Jobin kirjaa on selattava eteenpäin, lähes lopputekstiin saakka, jotta sellainen löytyy. Luvussa 42 Jobille selviää, ettei Jumalalle mikään ole mahdotonta.

­– Jumala on kaikkivaltias ja hän myös jää monella tavalla salaiseksi. Jumala ei ole vastausautomaatti. Joskus aikojen perästä saatamme ymmärtää kohtaloitamme, mutta jäljelle jää myös kärsimystä, johon ei tunnu löytyvään mitään tarkoitusta, opettaja sanoo.

Jumala – suojaava varjo paahteessa

Luokkahuoneessa on yhä hiljaista. Inhimillinen kärsimys herättää kysymyksiä, mutta Jumalan tutkimaton viisaus vastoinkäymisten sallimisesta jättää ehkä ennemminkin sanattomaksi.

Nuoret kiirehtivät ulos leirikeskuksen luokasta.

Mieleen palaa hartaus, jolla rippikoululaisten päivä maanantaiaamuna alkoi. Psalmien kirjasta Mäkinen luki Jumalasta, joka on kuin suojaava varjo auringon paahteessa ja vartija, joka ei viereltä väisty.

Jospa nuoret tämän muistavat, kun koettelemukset tulevat heidän kohdalleen.

Jutusta voi antaa toimitukselle palautetta.

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Oulujoen seurakunta Yleinen