Uudenlaista arkea Viljon tahdissa

Nykyinen kulttuuri ei suosi lapsiperheitä, sillä ihmisiä kannustetaan luomaan uraa, matkustelemaan ja kartuttamaan omaisuutta, pohtii Sallamaari Torvinen puolisonsa Markus Saukon kanssa.

Kolmissakymmenissä oleva pariskunta tuumii, että heillä oli nyt sopiva ikä tulla vanhemmiksi.

– Nuorempana ehkä ulkopuoliset paineet olisivat tehneet minut epävarmaksi. Nyt niitä paineita ei ota, vaan tekee asiat juuri omalla tavallaan, toteaa Sallamaari.

Ennen vanhemmiksi tuloa he ehtivät olla kahdeksan vuotta kahdestaan. Kokemus on osoittanut, että lähes kaikkea, mitä he tekivät ennen pojan syntymää, he voivat tehdä myös nyt.

– Äitinä kyllä välillä ajattelen, olisiko helpompi, jos jäisin vauvan kanssa kotiin joltain reissulta. Lähteminen vaatii kuitenkin valmisteluja. Mutta kun sitten olemme lähteneet, olen huomannut, että se oli paras vaihtoehto.

Muutto etelästä lähemmäs kotiseutuja

Sallamaari ja Markus asuivat vielä jokin aika sitten Lahdessa. Kun Sallamaari tuli raskaaksi, ajatus lähemmäs kotiseutuja muuttamisesta vahvistui. Markus on tehnyt töitä kotona, joten sekään ei sitonut heitä Lahteen.

Molemmat ovat aikoinaan opiskelleet Oulussa, ja Sallamaarin vanhemmat asuvat lähikunnassa.

– Lahdessa olimme kahdestaan, vailla läheisiä ihmisiä. Täällä turvaverkosto on lähellä, ja ympärillä paljon ystäviä.

– Jännitimme, ehdimmekö muuttaa Ouluun ennen vauvan syntymää. Onneksi ehdimme: halusin että hänen passissaan lukee syntymäpaikkana Oulu, Sallamaari kertoo nauraen.

Synnytyksestä jäi hyvä muisto molemmille

Sallamaari on ammatiltaan kätilö, joten hän osasi valmistautua synnytykseen. Synnytystä hän kuvailee ihanaksi kokemukseksi.

– Vauvan syntymä oli myös helpotus: hän on vihdoin siinä.

Markus kertoo, että synnytyksessä avustamassa ollut mieskätilö toi hänelle turvallisen ja rauhallisen olon: hän ei tuntenut itseään ulkopuoliseksi.

– Kun poika syntyi, katsoimme häntä; kuinka hän alkoi heräillä ja ääntelemään. Se oli uskomatonta. Tuo pieni ihminen on meidän, ja me saamme seurata hänen kasvuaan, muistelee Markus.

Parisuhde muuttaa muotoaan lapsen synnyttyä.

– Kahdenkeskinen aika ei ole enää itsestäänselvyys. Hyväksymme sen: onhan lapsi ollut yhteinen haaveemme.

Sallamaari ja Markus toteavat parisuhteensa olevan sen verran vahvalla pohjalla, ettei se kaadu yhteisen ajan puutteeseen.

– Ymmärrämme, että elämä on nyt erilaista kuin se oli ennen vauvaa.

– Lapsi on yhdistänyt meitä entisestään. Kahdesta on tullut kolme. Vanhemmuus tuli meille jotenkin luontevasti: tämä oli oikea aika sille, toteaa Markus.

– Arvostus Markusta kohtaan on lisääntynyt. Olen kiitollinen siitä, miten hyvä isä hän on ollut alusta alkaen, miettii Sallamaari.

Isovanhemmat ehtivät jo odotella vauvaa

Vauva on Sallamaarin vanhemmille kolmas lapsenlapsi, Markuksen vanhemmille ensimmäinen.

– Kyllä he menivät vauvasta sekaisin! Monilla serkuillani oli jo lapsia, joten vanhempani varmaan odottivat, koska me saamme vauvan.

Isovanhemmat seuraavat pojan kasvua ihan yhtä innolla kuin me vanhemmatkin, kertoo Markus.

– Nimellä ei ole historiaa suvuissamme. Joskus vuosia sitten, opiskelujen harjoittelujaksolla hoidin Viljo-nimistä vauvaa. Silloin ajattelin,  että jos minulla on joskus poika, hän saa nimekseen Viljo. Ja siinä hän nyt on, toteaa Sallamaari.

Perjantaina 24.9. vietetään valtakunnallista Vauvan päivää.