Varkkakerhossa viihdytään

23.2.22

Salonpään kylätalo Oulunsalon Varjakassa on maanantaisin lasten valtakunta, kun alakoululaisten Varkkakerho kokoaa lähistön lapsia yhteen.


Maaseutumaisessa maisemassa Oulunsalon Varjakassa sijaitsee Salonpään kylätalo. Siellä seurakunta järjestää maanantaisin Varkkakerhon alakouluikäisille lapsille.

Kerhon vetäjänä toimii Oulunsalon seurakunnan nuorisotyönohjaaja Kirsi Järvelin. Apujoukkoina hänellä ovat kerho-ohjaaja Ada Arbelius sekä Mirja Vahera, kylätalon emäntä ja vapaaehtoinen apulainen.

Eteisaula pursuaa reppuja, takkeja ja kenkiä. Kirsi Järveliniä ja Mirja Vaheraa näky naurattaa.

– Joskus mietimme, miten lapset löytävät kasasta omat vaatteensa ja tavaransa, mutta hyvin näyttävät löytävän. Harvoin tänne mitään keneltäkään jää.

Kerhossa on tarjolla välipalaa ja puuhaa

Kylätalon salissa on pitkät rivit pöytiä. Osa lapsista askartelee, osa piirtää, osa juttelee. Telkkarissa pyörii elokuva, jota muutama lapsi on istunut seuraamaan.

Keittiössä on tarjolla välipalaa: voileipiä, hedelmiä, mehua ja kaakaota. Sieltä jokainen voi hakea haluamaansa.

Lapsia on tänään paikalla noin 40. Vaikka tilassa on hälinää ja lattialla liikkuu koko ajan väkeä, kaikki ovat sulassa sovussa keskenään.
Kirsi Järvelin kuvaakin kerholaisia sopuisiksi. Vaikka ikäero nuorimman ja vanhimman välillä on muutama vuosi, kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään.

– On mukava, että isommatkin lapset tulevat paikalle. Nettiyhteys ei korvaa kasvokkain kohtaamista. Siksi on hyvä, että nuorilla on paikka, missä olla vapaasti toistensa seurassa, Järvelin pohtii.

Paikalla viihdytään usein neljään asti

Kuudesluokkalaiset istuvat omassa pöydässään ja syövät välipalaa.

– Me ollaan samalla luokalla, ja tullaan tänne koulun jälkeen. Täällä me voidaan jutella, askarrella tai piirtää, ja on mukava, että siihen on hyvät välineet käytössä. Eikä se haittaa ollenkaan, että paikalla on myös meitä nuorempia lapsia. Usein me ollaan täällä neljään asti, kertovat nuoret.

Toiminta kerhossa on vapaata. Lapset saavat päättää, haluavatko vaikkapa askarrella, vai katsovatko mieluummin elokuvia tai piirrettyjä.

Tällä kertaa askarteluksi on suunniteltu kellon kehyksen koristaminen. Hienoja töitä on valmistumassa monissa käsissä. Tekotapoja on yhtä monta kuin tekijää, ja valmistuupa yksi kello parityönäkin.

Kylätalon pihallakin voi leikkiä

Kylätalon pihamaalla on myös tilaa ulkoilla, ja kasatut lumikinokset houkuttelevat vuorenvalloittajia ja mäenlaskijoita. Pihamaa raikuu iloisista kiljahduksista ja lumi pöllyää.

Kirsi Järvelin kertoo, että hän piti kerhoja aiemmin Pitkäkankaalla, mutta kerhon loputtua siirtyi Salonpään kylätalolle. Oulunsalon seurakunnassa hän on työskennellyt reilut 15 vuotta. Sinä aikana hän on ollut mukana monessa kerhossa.

– Kyllä näille kerhoille on tarvetta. Oulunsalossa on paljon lapsia.

Myös Mirja Vaheralla on kokemusta kerhotoiminnasta.

– Muutama vuosi sitten pidin kokkikerhoja. Paikalla oli välillä 25 lasta, siinä riitti vauhtia ja tohinaa, mutta mukavaa oli aina.

Vahera on toiminut kahdeksan vuotta kylätalon vapaaehtoisena emäntänä.

– Kylätalossa on aktiivista toimintaa: eläkeläisten kerhoa, joogaa ja myös häitä, syntymäpäiviä ja ristiäisiä. Ja tämä mahtava Varkkakerho, hän listaa.

Varkassa voi myös ihan vaan olla

Kerho-ohjaaja Ada Arbelius aloitti Varkkakerhon apukätenä noin kuukausi sitten.

– Vedän Oulunsalossa kokkikerhoa torstaisin ja olkkaria perjantaisin. Ja maanantaisin olen täällä kylätalolla. Tykkään olla lasten parissa, tämä on mukavaa työtä, toteaa Arbelius.

Mirja Vaheran mukaan Varjakan alueella on paljon aktiivisia lapsia.

– On hienoa, että eri-ikäiset lapset toimivat ryhmässä. En voi kuin kehua näitä kerholaisia, niin reippaita, kilttejä ja mukavia he ovat.

Kirsi Järvelin on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa lapset ovat omatoimisia ja yhteishenki on hyvä.

– Meillä ei ole tarkkaan suunniteltua tai järjestelmällistä toimintaa, ja uskon, että se on hyväksi lapsille. Koulupäivän jälkeen vapaampi oleminen on mieluista. He saavat itse päättää, mitä milloinkin tekevät, eikä pakkoa tekemiseen ole. Täällä saa myös vain olla. Kyllä he täällä varmasti viihtyvät, koska tulevat tänne aina maanantaisin.

“Tänne tullaan, jos ei olla vaikka kipeinä”

Milja, Emmi, Nita ja Lumi kertovat, että kerhossa on mukavaa.

– Erityisesti me tykätään askarrella. Kyllä me tänne aina tullaan, jos ei olla vaikka kipeinä. Täällä saa koulun jälkeen välipalaa ja sekin on mukavaa. Me asutaan tässä aika lähellä, tänne on helppo tulla.

On helppo uskoa, että kerhossa viihdytään. Vaikka salin lattialla on meneillään muutaman pojan järjestämä jalkapallopeli, pöydissä maalataan, askarrellaan, syödään ja jutellaan, ja osa lapsista istuu elokuvaa katsellen, on kaikilla hyvä olla.

Pihamaalla lumileikeistä niskaan pöllähtävä lumi virkistää kummasti. Tänne voisi mielellään tulla uudestaankin.

=> Anna palautetta jutusta täällä

Lue lisää aiheesta:

Oulunsalon seurakunta Seurakunnat