Aikaa riittää auttamiseen

Erkki Ojala ei viivyttele tarttumista vapaaehtoistehtävään, kun pyyntö käy. Hän toimii muun muassa arkunkantajana Muhoksen seurakunnassa, mutta pesti ei ole ainoa, jossa hän on mukana.

Ojalan mukaan hänellä on tahtotila auttamiseen.

– Miksi en lähtisi, jos minua tarvitaan jossakin. Minulla eläkeläisenä on aikaa. Joillekin tuo nautintoa lintubongaus, minä saan hyvän mielen siitä, kun voin auttaa muita. Ei se sen ihmeellisempää ole enkä halua tehdä tekemisistäni numeroa.

Ojala on aktiivinen paikallisessa Lions-toiminnassa ja sitä kautta hän on osallistunut monenlaiseen hyväntekeväisyyteen. Miehen tekemiset, auttamistyö ja puutöiden harrastaminen kotiverstaalla saavat epäilemään, että hänellä on enemmän tunteja vuorokaudessa kuin muilla.

– Ei ole ja päiviini sisältyvät myös pitkät yöunet, hän kertoo nauraen.

Kiitollisuus antaa voimia vapaaehtoistyöhön

– Olen saanut pysyä terveenä, mikä osaltaan helpottaa ryhtymistä tositoimiin, kun tarvetta on, Ojala selvittää.

– Herään aamulla kiitollisin mielin, puen vaatteet päälle ja mietin, mikä minulle toisi iloa. Hyvin usein juuri vapaaehtoistyö palkitsee parhaiten.

– Arkunkantajan tehtävään tartuin pandemian alla ja kahden vuoden aikana olen ollut noin parissa kymmenessä hautajaisissa. Arkunkanto ei ole kokopäivätyötä, vaan lyhyt aika päivästäni. Kun omaiset tarvitsevat apuani, keskeytän muut hommat ja lähden kirkkoon.

– Korona on hankaloittanut omaisten osallistumista hautajaisiin, ja siksi meitä vapaaehtoisia on tarvittu. Osalla vainajista ei ole ympärillään isoa sukua eikä suurta tuttavien tai ystävien joukkoa, mikä sekin on lisännyt kysyntää vapaaehtoisille arkunkantajille.

– Pyyntöihin tulla avuksi on ollut helppo vastata ”kyllä”, sillä päiväni eivät täyty edeltäkäsin monilla menoilla.

Töihin tarttuminen on elämäntapa

Ojala on ollut eläkkeellä yhdeksän vuotta. Työuransa hän on tehnyt lastensuojelussa.

Kun Ojala kutsuu vapaaehtoisena olemista elämäntavakseen, teki hän myös palkkatyötä samalla periaatteella.

– Olin työmaalla usein 24 tuntia vuorokaudessa ja nuorten käytettävissä, kun siihen oli tarve. Koin, että sain nauttia nuorten luottamusta. En yrittänyt olla heille jotain muuta kuin mitä oikeasti olin.

– Moneen sijoitettuun lapseen minulla on yhä lämpimät välit. En ole pantannut heiltä puhelinnumeroani.

Erkki Ojala toivoo, etteivät ennakkoasenteet kirkkoa kohtaan jarruta mukaan tulemista seurakunnan vapaaehtoiseksi.

– Omaa suhtautumistaan ei kannata laittaa esteeksi sille, että olisi avuksi muille. Mielekäs tekeminen on valtava voimavara.

– Korona on lisännyt yksinäisyyttä yhteiskunnassa. Se huolestuttaa minua. Omasta ajastaan voi antaa ihmiselle, jonka tietää olevan paljon yksikseen.