Vastuuta on kannettava niin ympäristöstä kuin sanoista

Ministeri Tytti Tuppurainen alkoi kokea ylisukupolvista vastuuta jo lapsuudessaan Koskitiellä Oulun Tuirassa.

Hän oppi Oulun Luontonuorten toiminnassa yksinkertaisia ympäristöystävällisiä ratkaisuja, joita toi käyttöön niin lapsuudenkotiin kuin myöhemmin omaan opiskelijakämppään.

Kokeneena poliittisena päättäjänä hän kuitenkin tietää, että muutos tarvitsee yksilön valintojen lisäksi myös isoja rakenteellisia ratkaisuja. Positiivista on, että siihen näyttää olevan yhä enemmän myös valmiuksia. Näitä ratkaisuja tehdessä on otettava hänen mukaansa huomioon myös sosiaalinen ulottuvuus.

– Edes vihreitä investointeja ei voi tehdä tulevien sukupolvien kustannuksella hinnalla millä tahansa, sillä velkataakka ei saa kasvaa liian suureksi.

Edes vihreitä investointeja ei voi tehdä tulevien sukupolvien kustannuksella hinnalla millä tahansa.

Onneksi useat ratkaisut ovat win-win-tyylisiä, joista hyötyvät niin ympäristö kuin yritys. Yksi hieno teknologinen edistysaskel on Raahen terästehtaalla käyttöön otettava vetypelkistys, jonka myötä päästöt laskevat liki nollaan.

– Raahen terästehdas on yksinään tuottanut 7 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä, joten kyse on todella valtavasta edistysaskeleesta.

Onko ajatus yritystoiminnasta, jossa tärkein toimintaan ohjaava periaate ei olisikaan mahdollisimman suuri rahallinen tuotto, aivan utopiaa? Ministerin mukaan ei ole.

Tosiasia on, että yrityksen pitää tuottaa voittoa, jotta toiminta on kannattavaa. Ajattelumallin muutos on kuitenkin käynnissä, ja yritykset haluavat arvioida toimiensa vaikutuksia ja vastuullisuutta.

– Valtionyhtiöt voivat toimia myös periaatteellisemmalla roolilla, toteaa Tuppurainen, valtion omistajaohjauksista vastaava ministeri.

Hän kuvaa politiikka utopioiden todeksi tekemiseksi. Siitä esimerkki on Suomen tavoite olla hiilidioksidivapaa vuonna 2035.

– Näyttää siltä, että tavoite toteutuu jo etuajassa.

Tärkeä ulottuvuus sukupolvien yli ulottuvassa vastuussa on myös se, millaisen yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin mallin jätämme jälkeemme.

– Vihapuheelle tarvitaan rajoituksia. Se ei ole laillista eikä sille ole minkäänlaista moraalista oikeutta.

Vihapuheelle tarvitaan rajoituksia.

Esimerkiksi hän nostaa maanpetturi-termin, jota on käytetty viime aikoina aivan liikaa jopa eduskunnan täysistunnossa.

– Edes EU-hakemuksen jättämisestä päätettäessä 90-luvulla ei käytetty tuollaisia termejä.

Muutos on pelottava, mutta sitä vastaan voi taistella.

– Kirkolla on valtava voima koota ihmisiä yhteen, se voisi käyttää eheyttävää voimaansa.

Ministeri puhuu mielellään evankelisluterilaisen kirkon puolesta. Hän toteaa olevansa harras luterilainen.

– Tunnistan oman identiteettini. Olen syntynyt Suomeen, se on se meidän vankin perintömme.

Kristinuskossa elää vahvana näkemys siitä, että jokainen on tasa-arvoinen ja yhtä arvokas.

– Toivon, että ihmiset ymmärtäisivät sisältörikkaan voiman, mikä kirkon sanomalla on. Minulle rukous on voima omassa arjessa.

• #Yhdessä2022-tapahtumassa Ministeri Tytti Tuppurainen keskustelee piispa Jukka Keskitalon ja kansanedustaja Juha Sipilän kanssa ylisukupolvisesta
  vastuusta pe 20.5. klo 18 Oulun tuomiokirkossa. Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen.