Tutusta, rakkaasta kodista on tullut monelle ukrainalaiselle vanhukselle kuoleman loukku. Kuva Sylvia Raulo.

Riipaiseva näky Ukrainassa

22.6.22

Timo Frilander vieraili Ukrainassa ja kertoo nyt uskomatonta tarinaa vanhasta naisesta tykistötulen raunioittamassa talossa.
– Hän ei valittanut mistään eikä pyytänyt mitään. Päinvastoin hän olisi halunnut tarjota minulle leipää, jota oli juuri hakenut kaupungin avustuspisteeltä.


Teksti: Marjatta Kosonen .

– Vanhusten tilanne Ukrainassa on riipaiseva, erityisesti miehitetyillä alueilla. Monet vanhukset haluavat pysyä omassa kodissaan, koska se tuntuu turvalliselta, sanoo Ukrainasta juuri tullut Timo Frilander, psykososiaalisen tuen asiantuntija ja pastori.

– Suuri huoli kohdistuu tällä hetkellä niihin ihmisiin, jotka eivät ole päässeet pakenemaan kodeistaan pommitusta ja tykistötulta, taisteluja ja miehitystä. He ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, hän kertoo.

Suomen Lähetysseura lähetti Frilanderin kesäkuussa kahdeksi viikoksi Ukrainaan kartoittamaan avun tarvetta ja mahdollisia yhteistyökumppaneita Luterilaiselle maailmanliitolle (LML).

Työhön osallistui myös Lähetysseuran työntekijä Sylvia Raulo, joka on työskennellyt pari kuukautta Ukrainassa ja sen naapurimaissa. He vierailivat Kiovassa, Lvivissä ja Tšernihivin alueella ja palasivat Suomeen viime viikolla.

Luterilainen maailmaliitto käyttää matkan havaintoja suunnitellessaan lähiaikoina käynnistyvää avustustyötä.

 

Vanhusten tilanne sodan keskellä Ukrainassa kosketti Timo Frilanderia ja Sylvia Rauloa. Kuva: Marjatta Kosonen

Pommi vei vanhukselta seinän

Frilanderin mukaan vanhus jää sodan jalkoihin, jos hänellä ei ole rahaa, autoa eikä sukulaisia auttamassa pakenemaan.

Kiinni kodissa voi pitää myös vielä heikommassa kunnossa olevan puolison tai muun omaisen hoito.

– Kyivskan kylässä Pohjois-Ukrainassa eräs vanha nainen esitteli minulle kotiaan, jota tykistötuli oli pahasti vaurioittanut. Häneltä oli lähtenyt parveke, puoli seinää ja osa katosta.  Naapurit olivat auttaneet häntä korjaamaan vaurioita muovilla. Talvella alueella voi olla kovia pakkasia, joten kyllä se aika kolkkoa on, Frilander kuvailee.

Hän arvioi, että suomalaisin silmin katsottuna purkukuntoinen talo todennäköisesti yritetään korjata ja sen asukas jatkaa sinnittelyä pienellä eläkkeellä nousevien hintojen keskellä, hyvien naapurien avulla.

– Vanha nainen ei kuitenkaan valittanut mistään eikä pyytänyt mitään. Päinvastoin hän olisi halunnut tarjota minulle leipää, jota oli juuri hakenut kaupungin avustuspisteeltä.

Vanhusten lisäksi heikossa asemassa sodan keskellä ovat esimerkiksi vammaiset ihmiset ja lapset. Romanien tilanne on Frilanderin mukaan todennäköisesti myös vaikea.

– Kukaan ei tunnu tietävän, missä he ovat nyt. He ovat asuneet alueilla, joissa on käyty kovia taisteluja.

Ihmiset auttavat nyt toisiaan

Frilanderin mielestä Ukrainalla maana ja sen kansalla on resilienssiä, eli joustavuutta ja kykyä selvitä vaikeissa tilanteissa.

Tilanteessa auttaa toimiva hallinto ja monet kansalaisjärjestöt. Ammattitaitoisia kumppaneita avustustyöhön löytyy.

Avun koordinointi on Frilanderin mielestä keskeisen tärkeää: päällekkäistä työtä ei kannata tehdä.

– Ukrainassa näyttää olevan vahva yhteenkuuluvuuden tunne, ja ihmiset auttavat toisiaan. Minulle kerrottiin, ettei Ukraina ole koskaan historiassaan ollut näin yhtenäinen kuin nyt, Frilander toteaa.

Sylvia Raulo listaa kriittisiä avun tarpeita: kotien ja koulujen korjaus, taloudellinen ja psykososiaalinen tuki.

Psykososiaalinen tuki tarkoittaa turvallisen tilan rakentamista, ihmisten psyykkisen ja fyysisen turvallisuuden varmistamista, yhdessä tekemistä ja vertaistukea.

Ukrainassa näyttää olevan vahva yhteenkuuluvuuden tunne, ja ihmiset auttavat toisiaan. Minulle kerrottiin, ettei Ukraina ole koskaan historiassaan ollut näin yhtenäinen kuin nyt,

Hätäapua pakolaisille

Lähetysseura päätti kesäkuussa antaa 75 000 euron lisää avustustyöhön, jolla tuetaan työtä pakolaisten parissa Ukrainassa ja naapurimaissa paikallisten kirkkojen ja Luterilainen maailmanliiton kautta.

Aiemmin Lähetysseura on myöntänyt 50 000 euroa pakolaisille hätäapuun lähinnä Puolassa ja Slovakiassa.

Tärkeintä kuitenkin on ollut Lähetysseuran antama asiantuntija-apu kriisialueille, kun Lähetysseuran työntekijät ovat voineet tukea avustustyön suunnittelua ja koordinointia paikan päällä.

Ukrainassa näyttää olevan vahva yhteenkuuluvuuden tunne, ja ihmiset auttavat toisiaan. Minulle kerrottiin, ettei Ukraina ole koskaan historiassaan ollut näin yhtenäinen kuin nyt.

Timo Frilander

 

(Juttu on julkaistu aiemmin Suomen Lähetysseuran verkkosivuilla.)

 

 

Lue lisää aiheesta:

article Ihmiset ja elämä Yleinen