Pyhiinvaellus osa 2: Camino päättyy

22.8.22

Oululaislähtöinen Henna Perätalo käveli tänä kesänä kuuluisan Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitin. Noin 800 kilometrin mittainen reitti kulkee Espanjan pohjoisosissa. Seuraamme nyt caminon, vaelluksen, jälkimmäistä puoliskoa.


Henna Perätalo lähti pyhiinvaellukselle yksin. Hänelle se oli luontainen valinta, koska hän tarvitsee normaalissa arjessakin aikaa olla yksin.

– Mielessäni ei edes käynyt kysyä ketään kaveriksi, hän naurahtaa.

Pyhiinvaelluksella kuljetaan välillä myös yhtä matkaa toisten vaeltajien kanssa. Jo toisena matkapäivänä Perätalo tutustui ihmisiin, joista hän uskoo tulevan elinikäisiä ystäviä.

Puolitoista kuukautta kestäneen kokemuksen jälkeen hän kuvailee fiilistään pysähtyneemmäksi.

– Koetan katsoa asioita jotenkin laajemmin. Jään helpommin miettimään, onko joku asia todella hermostumisen arvoinen.

Hän on valmis lähtemään myös uudelle vaellukselle.

– Tähän selkeästi jää koukkuun. Oulujoen pyhiinvaellus kotiseudulla pitää ainakin käydä kävelemässä.

***

Etappi 19:
Ledigos–Sahagún
Etäisyys: n. 16 km
Kesto: n. 4 h
Tultu/jäljellä: n. 408 km/369 km

Tänään menoa hidasti oikean jalan etureisi, jonka taisin reväyttää eilen – kirkossa. Kyllähän sitä tulee jalkoihin katsottua vaelluksen aikana, mutta ei kirkossa. Meinasin kompastua penkin edessä olevaan jaloille tarkoitettuun lautaan, ja nyt on kolautettu jalkapöytä sekä etureisi todella kipeät. Kaikkea sitä sattuukin.

Täällä on keskellä päivää lähes kaikki kiinni siestan takia, mihin on hyvin vaikea tottua, kun haluaisi mennä katselemaan kaikkea. Päivät pitäisikin malttaa levätä ja illat voi pyöriä katselemassa paikkoja, kuten tänään kun kävin ties kuinka monessa kirkossa caminoystävien kanssa ja syötiin taas myös illallista yhdessä.

Etappi 21:
Calzadilla de los Hermanillos–Mansilla de las Mulas
Etäisyys: n. 24 km
Kesto: n. 5,5 h
Tultu/jäljellä: n. 445 km/332 km

Tämän päivän teema oli selkeästi kiitollisuus, sillä kävelemään lähtiessä minut valtasi jostain syystä yhtäkkiä tosi liikuttunut, onnellinen ja ennen kaikkea kiitollinen olo.

Koko aamupäivän mietin vain sitä, kuinka hyvin mulla on asiat ja kuinka kiitollinen oon kaikesta. Maailman parhaimmasta perheestä, ihanasta kumppanista, terveydestä, työstä, ystävistä yms.

Etappi 22:
Mansilla de las Mulas–León
Etäisyys: n. 17 km
Kesto: n. 4 h
Tultu/jäljellä: n. 462 km/315 km

Koska eilen oli niin hyvä päivä, tänään oli vuorossa taas tahmeampi päivä. Ilmat on alkaneet taas lämmetä, minkä huomaa jo aamuisin liikkeelle lähtiessä, kun ei ole niin mukavan viileää kuin aiemmin. Iltapäivästä lämpötila nousee yli 30 asteeseen eli kuuma on.

Tämä päivä kuljettiin pääosin isojen autoteiden vieressä, ja opaskirjani suosittelikin, että jos jonkin välin aikoo kulkea bussilla, niin tämä on se väli. Kirja varoitti sekä melusta että vaarallisuudesta, sillä välillä kuljettiin autotien reunaa, mutta mielestäni molemmat varoitukset olivat vähän liioittelua.

Välipäivä
Leónissa

Tänään vietin täydellisen lepopäivän Leónissa. Menin kahvilaan aamupalalle ja nautiskelin sen kaikessa rauhassa. Päivän ainoa aktiviteetti oli Museo Casa Botines Gaudí. Rakennus itsessään oli jo hieno ja kiertelin museossa kaikessa rauhassa.

Museon jälkeen oli vuorossa tapaksia ja drinkki myöhäisenä lounaana, minkä jälkeen tulin vain majapaikkaani löhöilemään.

Tällaisia näiden välipäivien olisi pitänyt joka kerta olla, pelkkää oleilua. Hyvä sisäistää näiden välipäivien paras vietto näin reissun viimeisenä välipäivänä!

Etappi 23:
León–Villar de Mazarife
Etäisyys: n. 21 km
Kesto: n. 5,5 h
Tultu/jäljellä: n. 483 km/294 km

Aina sitä aamuisin ei riemusta kiljuen lähde kävelemään, mutta joka päivä on voittajafiilis, kun pääsee perille.

Tänään kyllä oli erityisen paljon käyttöä suomalaiselle sisulle, sillä kävely ei yhtään napannut. Tahmealta tuntui koko matkan, onneksi ei ollut pidempi matka.
Jo aamulla liikkeelle lähtiessä oli sen verran lämmin, että tiesin tästä tulevan kuuma päivä. Olikin erityisen mukava yllätys, kun majapaikasta löytyi uima-allas. Uinnin jälkeen venyttelin myös pitkästä aikaa, on vähän kehonhuolto unohtunut matkan varrella.

Täällä on ruokarytmi (kuten koko muukin päivärytmi) kyllä kokenut pienen kolauksen. Lähden yleensä liikkeelle ilman aamupalaa (jos se ei kuulu majoituksen hintaan) ja kävelen ainakin pari tuntia. Tämän jälkeen pysähdyn syömään myöhäisen aamupalan joko matkan varrella olevaan kahvilaan tai olen pakannut evästä mukaan.

Perille päästyä menen yleensä juomaan palkintocokiksen ja joskus syön tässä välissä myös jotain pientä. Illallinen tarjoillaan useimmissa paikoissa vasta aikaisintaan seitsemältä ja tämän jälkeen saakin mennä melko lailla suoraan täydellä vatsalla sänkyyn lepäilemään ja nukkumaan, jotta jaksaa taas herätä kävelemään.

Etappi 24:
Villar de Mazarife–Astorga
Etäisyys: n. 31 km
Kesto: n. 7,5 h
Tultu/jäljellä: n. 514 km/263 km
Nukuin yön todella huonosti. Kun taas kerran heräsin ja vilkaisin kelloa 5:45, ajattelin, että sama se on nousta. Lähdin kävelemään ennen auringonnousua ja ihastelin heräävää luontoa.

Viime aikoina maisemat ovat olleet melko yksipuoleisia eikä päässäkään ole päiviin liikkunut yhtään mitään. Sitä on vaan siirtänyt tassua toisen eteen ja laskenut kilometrejä. Kanssavaeltaja osasi kuitenkin kertoa, että Astorgan jälkeen maasto muuttuu taas mäkisemmäksi.

Astorgassa olisi voinut myös oikein hyvin viettää välipäivän. Ihanan oloinen kaupunki ja niin paljon nähtävää. Ehdin käydä katedraalissa, Gaudin suunnittelemassa Palacio Episcopalissa ja suklaamuseossa.

Etappi 25:
Astorga–Rabanal del Camino
Etäisyys: n. 21 km
Kesto: n. 5,5 h
Tultu/jäljellä: n. 535 km/242 km

Aamulla ei yhtään huvittanut. Kengännauhoja sitoessa oli jo olo, että ei jaksa, jolloin mieleen nousi ajatus ”Fake it till you make it”.

Ulko-ovesta ulos kadulle päästyäni olo oli jo positiivisempi ja jo lyhyen kävelyn jälkeen tuntui, että kyllä tämä tästä taas. Välillä sitä kyseenalaistaa, miksi piti lähteä käyttämään lähes koko kesäloma tällä tavalla, mutta uskon, että matka palkitsee.

Vasemman jalan varpaissa on jotain ongelmaa, varpaat tuntuvat olevan kuin tulessa kävellessä. Pitää suunnata apteekkiin ostamaan lampaanvillaa varpaisiin, jos se helpottaisi. En kyllä meinaa keksiä, mistä tämä ongelma johtuu, oikeassa jalassa kaikki on hyvin.

Etappi 26:
Rabanal del Camino–Molinaseca
Etäisyys: n. 25 km
Kesto: n. 10,5 h (sisältäen kolme pitkää taukoa, mm. lounas)
Tultu/jäljellä: n. 560 km/217 km

Varmaan koko matkan paras päivä. Maisemat olivat kertakaikkisen upeat ja seura (Elisabeth, Lori, Phillip ja Janice) mitä parhainta. Voi vitsit, kuinka huippu fiilis!

Tänään saavutettiin koko reitin korkein kohta (n. 1,5 km merenpinnasta), ja tällä huipulla sijaitsee rautaristi eli Cruz de Ferro. Perinteenä on, että pyhiinvaeltaja laittaa rautaristin juurelle kiven, jonka hän on tuonut kotoaan, oman matkansa symboliksi, ja jättääkseen taakkansa kiven mukana.

Nykyään ristillä onkin suuri kumpu kiviä, minkä lisäksi pyhiinvaeltajat jättävät ristille monesti muutakin kuin kiven, esimerkiksi menehtyneen läheisen kuvan, päästäkseen irti surustaan. Itse poimin viime kesänä lähellä kotia sijaitsevassa metsässä sijaitsevilta louhoksilta kiven, jonka jätin rautaristille.

Molinaseca vaikuttaa aivan ihanalta pikkukylältä. Olin menossa kylän kirkkoon, kun pihamaalla käveli vanha mies vastaan. Hän kysyi, halusinko nähdä kirkon, ja sanoin, että jos se vaan on mahdollista. Hän vastasi, että oli juuri sulkenut kirkon, mutta avaa sen minulle uudestaan.

Tim (tämä vanha mies), jonka isoisoisä kuulemma (muistaakseni) oli suomalainen, lähetti minulle vielä vierailun lopuksi sähköpostilla kysymyksiä, joita kannattaa miettiä caminon aikana.

Etappi 31:
Triacastela–Sarria
Etäisyys: n. 19 km
Kesto: n. 4 h
Tultu/jäljellä: n. 668 km/115 km

Nyt oli (luultavasti) viimeinen päivä, kun sain nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta polulla, sillä saavuin Sarriaan, joka on yksi yleisimmistä aloituspaikoista reitillä. Saadakseen pyhiinvaellustodistuksen, pitää kävellä vähintään 100 viimeistä kilometriä ja tuo rajapyykki ylitetään huomisen kävelyn aikana, siksi Sarria on niin suosittu aloituspaikka ja tie sen jälkeen ruuhkainen.

Nautiskelinkin hiljaisuudesta matkalla oikein ajatuksella. Minulle on ollut kyllä parasta taittaa matkoja yksin, se on tuntunut rauhoittavalta ja oikealta. En ole kuunnellut musiikkia tai mitään muutakaan, vaan tehnyt matkaa kaikki aistit avoinna.

Etappi 33:
Portomarin–Palas de Rei
Etäisyys: n. 25 km
Kesto: n. 6 h
Tultu/jäljellä: n. 716 km/67 km

Tänään taas aikaisin liikkeelle pimeällä, taivaalla loisti lähes täysikuu. Jo aamulla polulla oli enemmän porukkaa, sillä edellä kulki muun muassa noin parinkymmenen hengen porukka. Kävelin porukan jäljessä noin puoli tuntia, minkä jälkeen laitoin seuraavan vaihteen silmään ja menin ohi. Loppupäivän sain kävellä taas rauhassa, vaikka kyllä sen huomaa, että nyt ihmisiä on reitillä enemmän.

Yksi syy, miksi valitsin juuri tämän ranskalaisen reitin, oli se, että tämä on kaikista suosituin ja kuljetuin. Tästä syystä reitti on myös kaikista turvallisin yksin kävelevälle naiselle enkä kyllä ole kertaakaan pelännyt kulkea yksin.

Etappi 34:
Palas de Rei–Arzúa
Etäisyys: n. 29 km
Kesto: n. 7 h
Tultu/jäljellä: n. 745 km/38 km

Kuumuuden takia huonosti nukutun yön jälkeen lähdin ”unissakävelemään” viiden maissa aamulla. Ensimmäiset tunnit kävelinkin zombina eteenpäin ilman, että päässä liikkui mitään.

Kävely sujui hyvin, vaikka selkeästi alkaa olla turnausväsymystä ilmassa. Samaan aikaan tuntuu, että reissu on kestänyt ikuisuuden, mutta myös että se on mennyt silmänräpäyksessä.

Parasta tässä päivässä oli kuitenkin se, että mun vanhemmat tuli tänne! Viimeiset kaksi päivää kävelläänkin kolmestaan kohti matkan päätepistettä.

Etappi 36:
O Pedrouzo – Santiago de Compostela
Etäisyys: n. 19 km
Tultu/jäljellä: n. 780 km/0 km

Perillä!

Viime yönä nukuin todella huonosti, liekö oli jännitystä ilmassa. Viimeisen päivän kilometrit tuntuivat pitkiltä, kun odotti pääsevänsä perille juhlistamaan rankan rupeaman päättymistä.

Nyt on takki melko tyhjä, eikä ole kauheasti muuta sanottavaa kuin, että herranjestas, mää tein sen! Huomenna otan kaiken ilon irti, että saa nukkua pitkään eikä tarvitse lähteä kävelemään mihinkään.

=> Anna palautetta jutusta täällä

Lue caminon alkumatkasta:

Pyhiinvaellus osa 1: Caminon kutsu

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä