Kirkkoa tarvitaan nyt enemmän kuin pitkään aikaan

Parasta mitä tulevaisuusselonteon pohjalta kirkossa voi tapahtua on se, että kirkko jatkaa ihmisten kuuntelemista. Siten seurakunnat voivat elää lähempänä ihmisten arkea ja kirkko voi vastata ihmisille sanomallaan armosta, lähimmäisenrakkaudesta ja rakastavasta Jumalasta, sanoo kirkon tulevaisuusvaliokunnan jäsen Tuula Okkonen.

Kirkolta odotetaan toivoa ja lohdun sanoja epävarmassa maailmassa.

Kirkosta toivotaan vastavoimaa yhteiskunnassa vallitsevalle materialismille ja suorituskeskeisyydelle.

Kirkolta toivotaan selkeämpää roolia luonnon suojelemisessa ja kestävän elämäntavan edistämisessä.

Kirkolta toivotaan avoimuutta erilaisia henkisyyden muotoja kohtaan.

Kirkolta halutaan ratkaisua suhteessa monimuotoistuviin perheisiin.

Muun muassa tällaisia terveisiä ihmisiltä kuultiin, kun Suomen evankelis-luterilainen kirkko viime vuonna kokosi tulevaisuusselontekoaan.

Tulevaisuusselonteko toteutettiin tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Asiantuntijoiden sijaan kuultiin tavallisia ihmisiä, jotka saivat jakaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan ryhmäkeskusteluissa Niitä pidettiin pääkaupunkiseudulla, Turun seudulla, Tampereella, Mikkelissä, Jyväskylässä, Lapualla, Kajaanissa, Oulussa, Kemissä sekä etänä Teamsin välityksellä. Selontekoa täydennettiin nettikyselyllä sekä haastatteluin Herättäjäjuhlilla ja Porin SuomiAreenassa.

”Teemat ovat olleet nähtävillä jo pitkään”

 Tulevaisuusselonteossa esille nousseet signaalit eivät oikeastaan yllättäneet, ne ovat olleet nähtävillä jo pitkään, kommentoi Tuiran kirkkoherra ja kirkon tulevaisuusvaliokunnan jäsen Niilo Pesonen.

– Eiväthän esimerkiksi ilmastokriisi ja siitä johtuva ilmastoahdistus ole pelkästään kirkon asia, vaan ne tulevat esille kaikkialla yhteiskunnassa. Selonteon esiin nostamat teemat vahvistavat samaa mitä muissakin tutkimuksissa ja raporteissa on tuotu esille.

Ihmiset toivoivat kirkolta esimerkiksi halua tarjota ihmisille tapoja toteuttaa hengellisyyttä monimuotoisesti. Pesosen mielestä evankelisluterilaisen kirkon perinteestä löytyy välineitä vastata tähän toiveeseen.

– Jos kirkko ei ota tosissaan monipuolisia hengellisyyden toteuttamisen tapoja, se menettää jotakin, Pesonen arvioi.

– Itse asiassa seurakunnissa toteutuu jo nyt erilaista hengellisyyttä. Järjestetään esimerkiksi hiljaisuuden iltoja, taide-esityksiä sekä pyhää tanssia tai muuta, joka ottaa huomioon ihmisen myös fyysisenä kokonaisuutena. Ihmisten erilaisia hengellisiä tarpeita otetaan tosissaan jo nyt, mutta tätä tarvitaan arvatenkin lisää.

”Ihmisten kuunteleminen täytyy ottaa tosissaan”

Kaiken kaikkiaan tulevaisuusselonteon viesti Pesosen mukaan on se, että kirkko koetaan hyvin positiivisena asiana.

– Myös kirkosta vähän etäämmällä olevat ihmiset suhtautuvat kirkkoon todella myönteisesti. Tämä kertoo, että kirkolla on vielä paljon mahdollisuuksia.

– Ihmiset haluavat, että kirkko pitää esillä omaa sanomaansa. Samalla he toivovat, että kirkko myös kuuntelisi enemmän. Se on asia, joka täytyy ottaa tosissaan.

– Historiasta johtuen kirkko nähdään auktoriteettina ja instituutiona. Tästä syystä  esimerkiksi pappien viestintä koetaan jotenkin ylhäältä tulevana. Tätä seurakunta tai sitä edustavat ihmiset eivät toki halua. Esimerkiksi rippikoulun opetus on muuttunut kuluneiden vuosikymmenten aikana oppilaiden omista kysymyksistä lähteväksi. Asioita pohditaan yhdessä.

”Kirkko on aina löytänyt tavan puhutella ihmisiä”

Voiko tulevaisuusselontekoa varten tehtyjen haastattelujen perusteella nyt päätellä, että kirkon pitää muuttua? Tämä mietitytti myös marraskuussa koolla ollutta kirkolliskokousta.

Pesosen mukaan kirkon pitää tarkastella esiin nousseita signaaleja omasta tehtävästään käsin.

– Jeesuksesta julistaminen ja lähimmäisen rakastaminen, ne ovat kirkon päätehtävät. Samoin opetuksemme siitä, että ihminen on aina arvokas.

– Kristinuskolla on aina ollut tietty perussanoma. Aika ja paikka voivat vaikuttaa siihen, miten se kussakin ajassa ja paikassa sanoitetaan. Sama koskee sitä, millaisia tapoja kristityillä on. Ne ovat kulttuurisidonnaisia asioita.

– Tälläkin hetkellä osa ihmisistä kokee, että kirkko on kaukana eikä osaa puhua ymmärrettävällä kielellä. Tämä on ollut kristillisen uskon haaste aina.

Historian kuluessa kristillinen kirkko on aina löytänyt tavan puhutella ihmisiä. Pesonen luottaa, että niin käy nytkin.

– Tähän tarvitaan keskustelua. Toivon, että seurakuntalaiset rohkeasti antavat palautetta ja tulevat vaikka itse mukaan toteuttamaan heitä puhuttelevia toimintoja.

– Ihmiset hakevat merkitystä omaan elämäänsä omassa arjessaan. Ei esimerkiksi työikäinen ihminen välttämättä pohdi niinkään, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu vaan sitä, miten pärjää tässä elämässä ja miten Jumala voi olla mukana hänen elämänsä vaikeuksissa tai iloissa.

 ”Kirkolta odotetaan toimimista valonnäyttäjänä”

Kirkon tulevaisuusvaliokunnan jäsen ja Oulun hiippakunnan kirkolliskokousedustaja Tuula Okkonen sanoo olevansa aika innoissaan tulevaisuusselontekoon nousseista teemoista.

– Nehän menevät täysin käsi kädessä kirkon Ovet auki -strategian kanssa: kirkko toivottaa ihmiset tervetulleiksi ja toisinpäin: kirkko kysyy mielipiteitä ja sitä, millaisena kirkon jäsenet ja kirkkoon kuulumattomatkin näkevät tulevaisuuden.

Okkonen toteaa, että nyt listattujen ajan merkkien perusteella kirkkoa tarvitaan entistä enemmän luomaan painetta yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä vastavoimaksi materialismille.

– Ihmiset odottavat, että kirkko puutuu nykyelämänmenoon ja toimii valonnäyttäjänä.

”Kirkon pitää jatkaa ihmisten kuuntelemista”

Syksyn kirkolliskokouksessa osa kirkolliskokousedustajista näki selonteon teemoissa uhkakuvia kirkon tulevaisuudelle. Okkonen itse näkee ne ennemminkin asioina, joihin kirkon kannattaa nyt tarttua.

– En näe uhkakuvana esimerkiksi sitä, jos kirkko antaa tilaa ihmisten arkipäivän hengellisyydelle. Joskus ihminen saattaa kokea yhteyden Jumalaan voimakkaammin vaikkapa luonnossa kuin sunnuntain jumalanpalveluksessa.

Myös perheiden monimuotoistumin on teema, jota kirkko ei Okkosen mukaan voi ohittaa.

– Parasta mitä tulevaisuusselonteon pohjalta kirkossa voi tapahtua on jatkaa ihmisten kuuntelemista.

– Siten seurakunnat voisivat elää lähempänä ihmisten arkea ja kirkko voisi vastata ihmisille sanomallaan armosta, lähimmäisenrakkaudesta ja rakastavasta Jumalasta.

Okkonen ennakoi, että arvot yhteiskunnassa kovenevat, kun taloudessa alkaa mennä huonommin ja avuntarvitsijoiden määrä kasvaa.

– Avuntarvitsijoihin aletaan ehkä suhtautua kylmemmin, mutta kirkko ei niin saa toimia.

”Kirkon on viisasta tunnustaa tosiasioita”

Kirkon sanoman ydin on pysynyt samana 2000 vuotta. Sanoman ei tarvitse muuttua, mutta muunlaista muuttumista tarvitaan.

– Kirkon on viisasta tunnustaa yhteiskunnassa vallitsevia tosiasioita ja miettiä, millä tavalla se suuntaa toimintaansa.

– Esimerkiksi jumalanpalveluksissa käy tavattoman pieni osa kirkon jäsenistä. Ehkä kirkon on järkevää suunnata toimintaa muuallekin.

 

Tulevaisuusselonteon kuusi teemaa

Ihmisten haastatteluissa esiin nostamista huolista, peloista, haaveista ja toiveista kiteytettiin kuusi teemaa:

1.     Arjen kristillisyys korostuu

Kirkosta toivotaan vastavoimaa yhteiskunnassa vallitsevalle materialismille ja suorituskeskeisyydelle. Kirkon koetaan edustavan pysyvyyttä ja vakautta monien epävarmuuksien keskellä.

2.     Luonto vahvistuu hengellisyyden lähteenä

Ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin ajatellaan kietoutuvan toisiinsa. Ihmisellä ei ole enää lupa toimia ahneesti luonnon ja kaiken muun elollisen hyväksikäyttäjänä.

3.     Kokeileva hengellisyys haastaa perinteemme

Yhtenäiskulttuurin katoaminen koskee myös hengellisyyttä. Kirkolta toivotaan, että sillä olisi kykyä reagoida tähän moninaisuuteen, ja halua tarjota ihmisille tapoja toteuttaa hengellisyyttä monimuotoisesti.

4.     Nykyinen elämänmuotomme on kestämätön

Kirkon tulee luoda toivoa maailmassa, jonka tulevaisuuteen liittyy valtavasti epävarmuutta ja uhkia. Kirkon tulisi olla esikuva ja suunnannäyttäjä kestävälle, sovintoon perustuvalle elämäntavalle, joka ottaa huomioon myös ympäröivän luonnon kestokyvyn.

5.     Perheiden monimuotoistumista ei voi ohittaa

Kenenkään ei pitäisi kokea ahdistusta, masennusta tai häpeää omasta itsestään, vaan kunkin tulisi kelvata omana itsenään ja kokea olevansa rakastettu perheessään, yhteisössään ja yhteiskunnassa.

6.     Kuunteleva ja kohtaava kirkko ilahduttaa

Voisiko keskusteleva ja kuunteleva kulttuuri tulla kirkon työn lähtökohdaksi? Perimmäisenä kysymyksenä on: ”Mitä haluat minun tekevän sinulle?”

 

Selonteko on työkalu työn kehittämiseen

  • Kirkon työn kehittämisen välineeksi tehdään neljän vuoden välein kirkon tulevaisuusselonteko.
  • Selonteko linkittyy kirkon nelivuotiskertomuksen sekä kokonaiskirkon strategian kanssa osaksi kirkon tulevaisuuden ennakointikeinoja.
  • Verkossa on luettavissa tuore tulevaisuusselonteko ”Siunauksen signaalit – Kirkon tulevaisuusselonteko 2022”
  • Verkosta löytyvät myös viimeisin nelivuotiskertomus ”Uskonto arjessa ja juhlassa: Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2016–2019” sekä tuorein kirkon strategia ”Ovet auki – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026” 

Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää