Pääkirjoitus: Ateistitkin arvostavat kirkon työtä

Viime viikolla julkaistu Kirkon nelivuotiskertomus vuosilta 2020–2023 on saanut aikaan lukuisia uutisia. Kirkko epävarmuuksien ajassa -tutkimuksesta on nostettu esiin muun muassa naisten uskonnollisuuden väheneminen, nuorten miesten nousussa oleva kristillisyys ja yhä harvempien suomalaisten usko Jeesukseen Jumalan poikana.

Vaikka otsikoihin on nostettu kirkon näkökulmasta lähinnä vähemmän mairittelevia kehityskulkuja, arkkipiispa Tapio Luoma totesi, että jo tutkimuksen nimi antaa kirkolle valtavan mahdollisuuden. Tutkimuksen julkistustilaisuudessa puhuneen arkkipiispan kokemus oli, että kun ympäröivässä maailmassa on epävarmuuksia, ihminen pysyy herkempänä – myös Jumalalle.

Nelivuotiskertomus pohjautuu kyselyihin, joihin vastasi tuhansia suomalaisia. Kyselyissä kartoitettiin myös asioita, joissa ihmiset kokivat kirkon onnistuneen. Yhtenä onnistumiskohteena 2020-luvun alkuvuosista nousee esiin toiminta poikkeustilanteissa, kuten koronapandemian aikana ja hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ukrainan avustamisessa.

Seurakunnat ovat myös usein ensimmäisenä auttamassa, kun tapahtuu paikallinen kriisi. Hyvä esimerkki tästä ovat Oulussa kesällä tapahtuneet puukotustapaukset. 

Suomalaiset näkevät kirkon ja seurakuntien edustajien osallistumisen kriisien hoitamiseen luontevana ja tärkeänä. Tätä mieltä ovat kyselyjen mukaan myös ateistit.

Kirkon edustajilla nähdään olevan rooli myös yhteiskunnallisessa keskustelussa. Nelivuotiskertomuksen tulosten mukaan ihmiset mieltävät, että kirkon julistus ihmisten tasa-arvoisuudesta ja lähimmäisenrakkaudesta kumpuavien tekojen tärkeydestä on yhteiskunnallisen keskustelun ydintä.

Kirkon ääntä käyttävien onkin tärkeää ottaa paikkansa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tuoda ilmi tätä viestiä.

Kirjoittaja on Rauhan Tervehdyksen päätoimittaja