Turvaverkko-esiselvityksen hanketyöryhmä, projektikoordinaattorit Olga Makarenko ja Tanja Huttu Nuorten Ystävät ry:stä, projektipäällikkö Matti Vainiokangas ja projektikoordinaattori Regina Yarotskaya ODL:stä sekä projektikoordinaattori Antti Castrén Oulun ev.lut. seurakunnista.

Turvaverkko on saatava toimivaksi

31.3.23

Sotaa pakenevien avustustoimintaa kartoittanut Turvaverkko-esiselvitys löysi toimivia malleja, mutta kehittämistä on koordinaatiossa ja tiedonkulussa. Hankkeelle onkin haettu jatkorahoitusta.


Teksti: Elsi Salovaara . Kuvat: Elsi Salovaara .

Suomeen on saapunut vuoden aikana noin 50 000 kansainvälistä suojelua hakevaa ukrainalaista. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan ukrainalaisia tulee saapumaan tämän vuoden aikana noin 40 000.

Moni taho valpastui vuosi sitten keväällä pohtimaan, kuinka viranomaistoiminnan rinnalla tapahtuva avustustoiminta kannattaisi järjestää. Muistissa on myös muutaman vuoden takainen pakolaisaalto Lähi-idästä.

Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö, Oulun ev.lut. seurakuntayhtymä ja Nuorten Ystävät ry saivat Pohjois-Pohjanmaan liitolta ja Oulun kaupungilta rahoitusta Turvaverkko-esiselvitykseen.

Toimijoita on paljon, ja siksi tiedonkulku on haaste

Viisi kuukautta kestänyt projekti selvitti kolmannen sektorin ja vapaaehtoistoimijoiden organisoitumista. Loppuraportissa nostetaan esiin niin toimivia käytäntöjä kuin kehittämisen kohteita.

Projektipäällikkö Matti Vainiokankaan mukaan vuosi on ollut huikea esimerkki ihmisten spontaanista verkostoitumisesta.

– Avunantajia ja tahtoa auttaa on paljon, tarvitaan vain koordinaatioapua.

Yksi näkyvimmistä auttamismuodoista on ollut vapaaehtoisvoimin toteutettu ja ylläpidetty Help Center Oulu. Huhtikuun alussa avustuskeskus muutti Saaristonkadulta Torikadulle, kuvan oikeassa reunassa näkyvään liiketilaan.

Esiselvityshanke osoitti, että kolmannen sektorin ja vapaaehtoistahojen toiminnan koordinointi on välttämätöntä.

– Toimivassa verkostossa eri tahot tuntevat toisensa ja muiden tuottamat palvelut, ja roolit näyttäytyvät selkeinä, Vainiokangas kuvaa tavoitetta.

Roolien tärkeyttä painotti myös viranomaistahoa seminaarissa edustanut Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Rönkkömäki.

Hänen mukaansa on tärkeä hahmottaa, mihin apua tarvitaan ja mihin ryhmään auttamistyö kohdistuu.

– Esimerkiksi turvapaikanhakijoille ei ole sallittua hakea töitä heti, toisin kuin tilapäistä turvaa hakevilla ukrainalaisilla, hän muistutti.

Samoilla käytännöillä voidaan auttaa kaikkia turvaa hakevia

Selvityksessä kartoitettiin Oulussa ja sen lähialueilla maahanmuuttotyön kotoutumisen, ruoka- ja materiaaliavun sekä työllisyyden edistämisen saralla vaikuttavat toimijat sekä heidän kykynsä vastata meneillään olevaan kriisitilanteeseen.

– Hankkeen oli tarkoitus alun perin suuntautua kaikkiin turvapaikanhakijoihin, mutta vallitseva tilanne on johtanut keskittymään ennen kaikkea ukrainalaisiin, selvensi Vainiokangas.

Turvaa hakevat ihmiset ovat usein psyykkisesti hyvin kuormittuneita ja monet lisäksi traumatisoituneita. Ensisijaisen tärkeää onkin turvallisuuden tunteen luominen. Vasta sen jälkeen pystyy miettimään tulevaisuutta uudessa maassa.

Ukrainasta viime keväänä Ouluun saapunut Olga Makarenko on yksi Turvaverkko-esiselvityksen projektikoordinaattoreista. Psykologiksi kouluttautuneena hän vetää vertaisryhmiä niin ukrainalaisille naisille kuin lapsille. Se on ollut yksi tapa vastata turvallisuuden tarpeeseen.

Projektikoordinaattori Regina Yarotskaya puolestaan on vastaillut tulijoiden kysymyksiin alusta alkaen.

– Tasan vuosi sitten olin kertomassa juuri maahan tulleille, miten aloitan elämän Suomessa, Valko-Venäjältä lähtöisin oleva ja Suomeen jo kotoutunut Yarotskaya kertoi.

Kaikki oleellinen tieto pitäisi saada koottua yhdelle alustalle, mahdollisimman monella kielellä.

 

– Ongelma on se, että tieto on hajallaan. Kaikki oleellinen tieto pitäisi saada koottua yhdelle alustalle, mahdollisimman monella kielellä. Tästä olisi apua paitsi turvaa hakeville, myös heitä auttaville tahoille.

Työllistyminen ei vaadi välttämättä kielitoa

Hankkeen työryhmä jalkautui kartoittamaan niin Oulussa kuin muutamalla pienemmällä paikkakunnalla käytäntöjä ja keräsi niistä toimivimmat yhteen.

Projektikoordinaattori Tanja Huttu nosti esiin sen, että usein suurimpana haasteena koettu kielitaidon puute ei ole aina ollut este työllistymiselle. Positiivisia esimerkkejä löytyi esimerkiksi pienten paikkakuntien teollisuusyrityksistä.

Kieli opitaan sitten työn ohessa.

 

– Tulija voi työllistyä moneen paikkaan heti, kun polku on valmiiksi mietitty eri toimijoiden kanssa. Kieli opitaan sitten työn ohessa, Huttu totesi.

Turvaverkko-esiselvityshankkeen loppuraportti on laadittu siten, että jatkohankkeen lisäksi myös tällä hetkellä aktiivisesti toimivilla alueellisilla toimijoilla on mahdollista hyödyntää kerättyä tietoa omassa toiminnassaan.

=> Kerro täällä, millaisia ajatuksia jutusta heräsi

 

Jatkorahoitusta on haettu

Turvaverkko-esiselvityksessä mukana olleet kolme tahoa sekä Oulun yliopiston Kerttu Saalasti -instituutti ovat jättäneet  yhteisen rahoitushakemuksen Turvaverkko-esiselvityshanketta seuraavalle kehittämishankkeelle. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle jätetyllä hakemuksella tukea haetaan ESR+-ohjelmasta.

–  Esiselvityksen jälkeen vuorossa olisi varsinainen 2-3 vuoden mittainen kehittämishanke, kertoo Oulun seurakuntayhtymän hankepäällikkö Kim Wasama.

Wasaman mukaan jokaisella mukana olevalla taholla on oma vahvuusalueensa Suomesta turvaa hakevien ihmisten suhteen. Oulun Diakonissalaitoksella (ODL) se on vapaaehtoistoiminta, Nuorten Ystävillä työllistämispolkujen ja osaamisen kehittäminen ja seurakunnilla erityisesti diakoniatyö, välittäminen ja osallisuuden kehittäminen. Yliopisto haluaa puolestaan yhteensovittaa osaavan työvoiman ja elinkeinoelämän tarpeet keskenään.

–  Toivomme, että rahoituspäätökset selviävät ennen kesälomakauden alkua. Näin voisimme aloittaa kehittämistyön heti elo-syyskuussa 2023.

Lue lisää aiheesta:

Haukiputaan seurakunta Ihmiset ja elämä Karjasillan seurakunta Kiimingin seurakunta Oulujoen seurakunta Oulun tuomiokirkkoseurakunta Oulunsalon seurakunta Seurakunnat Tuiran seurakunta Yleinen