Hartaus sunnuntaille 7.6. – Rahat tai Henki?

Tämän sunnuntain sisältönä ovat katoamattomat taivaalliset aarteet ja toisaalta katoavat ja petolliset maalliset rikkaudet.

Rahat tai Henki?

Oletko sinäkin joskus fantasioinut lottovoitolla? Jos tilillesi tärähtäisi miljoona euroa, mihin käyttäisit rahaa ensimmäiseksi? Entäpä toiseksi? Voisit ainakin maksaa lainat pois, ostaa remonttivapaan kodin jokivarresta, ja mikset hankkia täyssähköauton – ainakin kesäautoksi.

Voihan rahaa toki käyttää myös muiden hyväksi: vaikka tukisit läheisiäsi ja hyväntekeväisyysjärjestöjä sadallakin tonnilla, jäisi sinulle kuitenkin vielä 900 000 euroa taskuun. Vaan eikö kannattaisi sijoittaa koko summa ja antaa voiton kasvaa korkoa? Miljoonahan on oikein hyvä alku vielä suuremmalle omaisuudelle.

Äkkirikastumisen mahdollisuudella leikittely on hauska ajatusleikki, mutta rahankäytön pohtiminen voi alun unelmoinnin jälkeen muuttua ongelmallisemmaksi. Järkevien ja arkielämää helpottavien pikkusijoitusten jälkeen mieli vaeltelee suurempiin suunnitelmiin ja kenties niiden kautta kaartaa huolehtimaan siitä, miten omaisuuden saisi säästetyksi tai muutetuksi moninkertaiseksi.

Olemme ongelman edessä, kuten vertauksen rikas viljelijä: Mitä tekisin? Minun satoni ei mahdu enää mihinkään. Niin, onko sato liian suuri, vai aitat liian pieniä? Mies päätyy jälkimmäiseen.

Tosiasiassa on vaikea ennakoida, miten kukin meistä yllättävään rikastumiseen reagoi. Yhdellä voi mennä arvomaailma ja auto uusiksi, toisella sekaisin sekä oma pää että ihmissuhteet. Kolmatta muutos ei hetkauta suuntaan tai toiseen, ja elämä jatkuu entisellään.

Jeesuksen viesti on kuitenkin selvä: suuri omaisuus johtaa herkästi ongelmiin. Jeesus lähetti omat oppilaansakin matkaan ilman omaisuutta. Tämän esimerkin innoittamana kristinuskon piirissäkin on paikoin sitouduttu köyhyyteen, kuten vaikkapa fransiskaanit tekivät.

Köyhyydellä ei kuitenkaan parane hurskastella, sillä monien rahahuolet ovat musertavia, eikä kukaan elä pelkällä Pyhällä Hengellä. Jeesuksen olennainen viesti meille on, ettei …kukaan voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan, vaikka sitä olisi kuinka paljon tahansa. Ei aineellinen hyvä ole pahaa, ellei sydän ole siinä peruuttamattomasti kiinni. Jumalan rakkaus, tuo katoamaton aarre, voi täyttää niin rikkaan kuin köyhänkin sydämen, jos vain tilaa on.

Kirjoittaja on Oulujoen seurakunnan pappi

 

 

2. sunnuntai helluntaista

Katoavat ja katoamattomat aarteet

Tämän sunnuntain sisältönä ovat katoamattomat taivaalliset aarteet ja toisaalta katoavat ja petolliset maalliset rikkaudet. Rikkauksien tavoittelu johtaa itsekkyydestä kasvaviin tekoihin, Jumalan rakkaus johtaa hänen tahtonsa mukaiseen palvelevaan elämään. Siinä Kristus on esimerkkimme. Hän oli rikas mutta tuli köyhäksi tehdäkseen meidät rikkaiksi.

 

Psalmi:
Ps. 49:6–10, 16–21
Miksi pelkäisin pahana päivänä,
kun petturien kavaluus saartaa minut?
He luottavat rikkauteensa,
kerskailevat suurella omaisuudellaan.
Mutta henkeään ihminen ei voi lunastaa,
ei hän voi käydä kauppaa Jumalan kanssa.
Elämän lunnaat ovat liian kalliit,
ne jäävät iäksi maksamatta.
Ei ihminen elä ikuisesti,
ei hän vältä hautaa.
Mutta Jumala lunastaa minut,
hän tempaa minut tuonelan otteesta.
Älä kadehdi, kun joku rikastuu,
kun hän kartuttaa talonsa omaisuutta.
Kuollessaan hän ei ota mukaansa mitään,
hänen omaisuutensa ei seuraa häntä hautaan.
Vaikka hän eläessään ihastelee osaansa ja toiset kiittävät hänen menestystään,
hänen täytyy mennä isiensä luo, paikkaan, jossa ei valoa nähdä.
Rikkainkaan ihminen ei ole ikuinen,
eläinten tavoin hän lakkaa olemasta.

Ensimmäinen lukukappale
Aam. 8:4–8
Kuulkaa tätä, te jotka poljette vähävaraisia
ja ajatte maaseudun köyhät perikatoon!
Te sanotte:
”Milloin päättyy uudenkuun juhla,
että saamme myydä viljaa,
milloin sapatti, että saamme avata varastot?
Silloin voimme taas
pienentää mittaa,
suurentaa hintaa
ja pettää väärällä vaa’alla.
Näin saamme varattomat valtaamme rahalla
ja köyhät kenkäparin hinnalla.
Ja akanatkin myymme jyvinä!”
Herra on vannonut Jaakobin kunnian kautta:
– Minä en unohda yhtäkään heidän tekoansa!
Eikö maa tämän takia järise,
eivätkö kaikki sen asukkaat valita?
Eikö se kaikkineen nouse kuin Niilin vesi,
kohoa ja laske kuin Egyptin virta?

Toinen lukukappale
2. Kor. 8:1–9
Veljet, tahdomme teidän tietävän, millaisen armon Jumala on suonut Makedonian seurakunnille. Vaikka vaikeudet ovat raskaasti koetelleet niitä, uskovien ilo oli niin ylitsevuotava, että he äärimmäisessä köyhyydessäänkin osoittivat runsasta anteliaisuutta. Voin vakuuttaa, että he antoivat voimiensa mukaan, jopa yli voimiensa. Omasta aloitteestaan he pyytämällä pyysivät, että antaisimme heidän osallistua yhteiseen rakkaudentyöhön, pyhien avustamiseen. Eivätkä he tehneet vain sitä mitä olimme toivoneet, vaan ennen kaikkea antoivat Jumalan tahdon mukaisesti itsensä Herralle ja myös meille. Niinpä me kehotimme Titusta jatkamaan tätä rakkaudentyötä ja saattamaan sen teidän keskuudessanne päätökseen. Niin kuin teillä on runsain mitoin kaikkea, uskoa, puhetaitoa, tietoa, kaikkinaista intoa ja sitä rakkautta, joka meistä on tarttunut teihin, niin teidän tulee myös olla runsaskätisiä tätä lahjaa antaessanne.
En sano tätä käskeäkseni vaan koetellakseni teidän rakkautenne aitoutta kertomalla toisten innosta. Tehän tunnette Herramme Jeesuksen Kristuksen armon: hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään.

Evankeliumi
Luuk. 12:13–21
Muuan mies väkijoukosta sanoi Jeesukselle: ”Opettaja, sano veljelleni, että hän suostuisi perinnönjakoon.” ”Mitä?” kysyi Jeesus. ”Onko minut pantu teidän tuomariksenne tai jakomieheksenne?” Hän sanoi heille kaikille: ”Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta. Ei kukaan voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan, vaikka sitä olisi kuinka paljon tahansa.”
Ja hän esitti heille vertauksen:
”Oli rikas mies, joka sai maastaan hyvän sadon. Hän mietti itsekseen: ’Mitä tekisin? Minun satoni ei mahdu enää mihinkään.’ Hän päätti: ’Minäpä teen näin: puran aittani ja rakennan isommat niiden sijaan. Niihin minä kerään koko satoni ja kaiken muun, mitä omistan. Sitten sanon itselleni: Kelpaa sinun elää! Sinulla on kaikkea hyvää varastossa moneksi vuodeksi. Lepää nyt, syö, juo ja nauti elämästä!’ Mutta Jumala sanoi hänelle: ’Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut – kenelle se joutuu?’
Näin käy sen, joka kerää rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta Jumalan luona.”

TAI

Matt. 13:44–46
Jeesus sanoi:
”Taivasten valtakunta on kuin peltoon kätketty aarre. Kun mies löysi sen, hän peitti sen uudelleen maahan, ja sitten hän iloissaan myi kaiken minkä omisti ja osti sen pellon.
Taivasten valtakunta on myös tällainen. Kauppias etsi kauniita helmiä. Kun hän löysi yhden kallisarvoisen helmen, hän myi kaiken minkä omisti ja osti sen.”


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää