Utajärvellä on ajan muovaama talonpoikaiskirkko

Utajärven kirkko edustaa yhtä maamme arvokkaista tukipilarikirkoista, joita on jäljellä enää kaksitoista. Länsitornillinen pohjalaiskirkko valmistui vuonna 1762 rakennusmestari Heikki Väänäsen johdolla. Kirkon suunnittelijaa ei tiedetä varmasti eikä kirkon alkuperäisiä piirustuksia ole säilynyt.

Kylämaisemassa ylväänä kohoavaa kirkkoa ympäröi metsä sekä sankarihautausmaa muistomerkkeineen. Kirkon paikkaan on päädytty ilmeisesti huolellisen harkinnan perusteella.
Oulun kaupunki sekä Muhoksen kirkko ja pappila sijaitsivat joen eteläpuolella, jota ei vielä 1700-luvulla päässyt ylittämään siltaa pitkin. Näin ollen oli luonnollista, että Utajärvelläkin pitäydyttiin eteläpuoleen.

Vesireitin sekä Oulusta Kajaaniin johtavan tien välisellä alueella oli ilmeisesti kylän yhteisomistuksessa ollutta sorapohjaista hongikkoa, joka tarjosi sopivan paikan kirkon ja hautausmaan perustamiselle.

Heikki Väänänen tunnetaan ennen kaikkea linjakkaista kellotapuleistaan, jollainen myös Utajärveltä löytyy. Tapuli valmistui pari vuotta kirkon rakentamisen jälkeen, vuonna 1764.

Pohjalaistyyppinen, asteittain ylöspäin kapeneva tapuli kilvoittelee kirkon tornin kanssa korkeuksista. Kellotapulin ulkoasu on säilynyt lähes alkuperäisenä, toisin kuin kirkon, joka koki kovia muutoksia 1800-luvun lopulla.

Kylämaisemassa ylväänä kohoavaa kirkkoa ja tapulia ympäröi metsä sekä sankarihautausmaa muistomerkkeineen.

Kirkon muuttunut ulkoasu

Alkuperäisessä asussaan Utajärven kirkko edusti 1600-luvun pohjalaisia tukipilarikirkkoja, joskin myöhäisenä versiona. Vuonna 1894 kirkko muutettiin tyyliltään uusgoottilaiseksi.

Muutokset tehtiin silloisen Oulun lääninarkkitehdin, Julius Basilierin, suunnitelmien mukaan, joihin sisältyi muun muassa runkohuoneen jatkoksi rakennettu särmikäs kuori ja eteläeteisen purkaminen. Sisätiloissa poistettiin sidehirret sekä konsolit ja kattoon tehtiin renessanssityylinen peiliholvi. Sisätilat kokivat myös muita muutoksia ja saivat uuden värityksen.

Kirkko oli uusgoottilaisessa asussaan lähes 80 vuotta, kunnes kirkko palautettiin talonpoikaistyyliin 1970-luvulla. Kirkon tunnusmerkkejä tänä päivänä ovat puhtaat yksinkertaiset linjat ja koruttomuus.

Kirkkosalin sisäkatteena on lautainen tynnyriholvi. Hirsisissä maalatuissa sisäseinissä erottuvat veistokirveen jäljet ja hirsien salvokset. Entisöinnin yhteydessä purettiin myös 1800-luvun lopulla rakennettu kuoriuloke.

Kirkon torni ja asteittain ylöspäin kapeneva tapuli kilvoittelevat korkeuksista.

Tapuli on mestarin taidonnäyte

Kirkon länsipuolella oleva kellotapuli kuuluu ylikiiminkiläisen tapulimestarin Heikki Väänäsen laajaan tuotantoon. Kolmikerroksisen tapulin pohjakerros ja kellohuone ovat neliömäiset, mutta lyhty eli lanterniini on kahdeksankulmainen. Kaikki kolme kattovyöhykettä ovat kaarevapintaisia.

Kellotapulissa oleva vanhempi kello on vuodelta 1763 ja se tilattiin Tukholmasta. Uudempi, suurempi kello on valettu Lokomon tehtaalla Tampereella vuonna 1941.

Saarnastuolin kullattu tiimalasin jalka on mahdollisesti kirkon vanhin esine.

Tiimalasin jalka on kirkon vanhin esine

Lampetit ja kyntteliköt ovat 1700-luvulta. Saarnastuolin kullattu, barokkityylinen tiimalasin jalka on mahdollisesti kirkon vanhin esine. Se on saatu lahjoituksena Oulun tuomiokirkkoa edeltäneestä kirkosta. Tiimalasin kehikossa on 1700-luvulle tyypilliset goottilaisittain profiloidut kolonnetit eli pienoispylväät.

Kristuksen ylösnousemusta esittävän alttaritaulun on maalannut taiteilija Olli Miettinen ja se on hankittu kirkkoon vuonna 1949. Alttaritaulun Kristus tervehtii rauhallisella olemuksellaan ja siunaavalla kädellään kirkkoon tulijoita. Maalaus pohjautuu pitkälle aiheensa puolesta Piero della Francescan Ylösnousemus-freskoon, joka sijaitsee Sansepolcron kirkossa Keski-Italiassa.

Kirkon järjestyksessään toiset, sotkamolaisen urkurakentamo Tuomen valmistamat urut ovat vuodelta 1981. Kirkkotekstiilit on suunnitellut Sirkka Kukkohovi vuonna 2000. Pääosin utajärviset, käsistään taitavat naiset tekivät kudonta- ja ompelutyöt talkootyönä.

Kirkon sisä- ja ulkopuolella tehtiin korjaus- ja muutostöitä vuonna 2009 ja piispa Samuel Salmi vihki korjatun kirkon uudelleen käyttöön piispantarkastuksen yhteydessä tammikuussa 2010. Viimeksi Utajärvellä on ollut piispa Jukka Keskitalon suorittama piispantarkastus maaliskuussa 2023.

Utajärven kirkko on maamme harvoja säilyneitä pohjalaisia tukipilarikirkkoja.

Puhdaslinjainen pohjalaiskirkko

Kauniissa metsäisessä kylämaisemassa sijaitseva Utajärven kirkko on harvoja pohjalaisten tukipilarikirkkojen säilyneitä edustajia. 1970-luvun ennallistamisen ansiosta kirkko on saanut takaisin sen talonpoikaisen viehätyksensä, joka sopii utajärviseen maisemaan.

Poikkeuksellisen tukipilarirakenteen lisäksi kirkon arvoa korostaa sen puhdaslinjaisuus, taitavan käsityön jälki ja huolelliset kunnossapitotyöt. Tapulimestari Heikki Väänäsen kellotapuli ja hyvin hoidettu kirkkomaa täydentävät kokonaisuuden.

Kirjoittaja on media-alalta arkkitehtuuriin osaamistaan laajentanut ja työskentelee suunnittelijana restaurointiin ja korjausrakentamiseen erikoistuneessa arkkitehtitoimistossa.

Utajärven kirkko

• Valmistumisvuosi 1762
• Rakennusmestari Heikki Väänänen
• Taiteilija Olli Miettisen tekemän alttaritaulun aiheena on Kristuksen ylösnousemus.
• VINKKI: Utajärven kirkko tiekirkkona ja kotiseutumuseo avoinna 9.8.2026 saakka ti–pe klo 12–15 ja su klo 11–15.

Sisko Seppänen on toiminut erilaisissa seurakunnan luottamustehtävissä sekä tiekirkko-oppaana.

Minun kirkkoni

Utajärvinen Sisko Seppänen on asunut paikkakunnalla 1980-luvulta lähtien. Kirkko on tullut hänelle läheiseksi paikaksi niin perhejuhlien kuin virallisten tilaisuuksien kautta.

Seppänen on toiminut erilaisissa seurakunnan luottamustehtävissä sekä tiekirkko-oppaana, joka on syventänyt tietoisuutta kotikirkosta. Piispantarkastus vuonna 2023 sekä piispan ja piispattaren kesäinen yllätysvierailu jumalanpalveluksessa ovat mukavien muistojen joukossa. Diakoniatyön 150-vuotisjuhla vuonna 2022 tapulissa järjestettyine ruokailuineen on myös tilaisuus, joka on jäänyt lähtemättömästi mieleen.

Rakennuksessa näkyvä paikallinen osaaminen käsin veistettyine hirsineen ja paanukattoineen tekee Seppäseen vaikutuksen. Sadonkorjuun kiitosjuhla syksyn sadolla koristellussa kirkossa sekä joulunajan tilaisuudet ovat jokavuotisia elämyksiä koskettavan kauniissa Utajärven kirkossa.