Martinkulma: Hurskasta huumoria

Kirkon piirissä kukoistaa myös huumorinkukka. Sen todistavat kirkollisen huumorin kaskukirjojen nimet kuten Olli Seppälän toimittamat Sakastissa nauretaan, Da Vitsi -koodi ja Kymmenen kaskua (Kirjapaja) sekä Toivo Haapalan Kaskuja Herran huoneesta (Aikamedia Oy). Tässä ”kukkasia”:

Kirkkoherra suntiolle ennen messua: – Tänään kerätään kolehti ennen saarnaani. Saarnani aiheena on näet säästäväisyys!

Rovasti oli tunnettu ystävällisyydestään ja tahdikkuudestaan, mutta siitä huolimatta ristiäisten nuorta emäntää jännitti. Hän laski kahvipannun pöydälle, käännähti – ja kaatoi kahvipannun hohtavalle pöytäliinalle. Vieraat jähmettyivät. Rovasti kuitenkin nousi rauhallisesti istuimeltaan, alkoi kävellä kohti tarjoiluja ja sanoi: – Ehkäpä käymme pöytään, kun kahvikin on jo kaadettu!

***

Naapuripitäjän rovasti: – Mitenkäs teidän kirkossanne saarnaa kuunnellaan?

Savolaissuntio: – Eiväthän ne aena oekeen jaksa kuunnella, minä niitä kään välillä herättelemässä. Rovasti: – No eikös se tavattomasti häiritse? Suntio: – Häirihteehä se jonnii verran, vuan verrattaen pian ne suavat uuvelleen unesta kiinni!

***

Piispaa odotettiin vierailulle seurakuntaan. Kirkkoherra esitti kirkon läheisyydessä asuville toivomuksen, etteivät nämä levittele pyykkejään ulos kuivumaan, kun piispa saapuu kirkkoon. Luvassa oli näet tuulta. Vierailun jälkeen kirkkoherra tapasi mummon, jolla oli ollut pyykit narulla.

– No emännän pyykit oli kuitenkin viime pyhänä laitettu ulos, moitti kirkkoherra. Emäntä: –Ensin kyllä meinasin, etten laita, mutta sitten ajattelin, että jos se piispa vie ne pyykit niin vieköön!

***

Vilho Ylijoen toimittama Pappi paitasillaan (Kirjapaja) tarjoaa hurskasta huumoria näin: Kiuruvedellä 1930-luvulla riehunut pyörremyrsky hävitti puuston erään kunnallisneuvoksen saaresta. Kun neuvos oli vähän aikaisemmin ilmoittanut sanomalehdessä, että kaikki vahingonteko saaressa on kielletty laillisen edesvastuun uhalla, kiuruvetiset tuhouutisen kuullessaan tuumivat: – Ei ou Luoja lukenna Iisalamen Sanomia!

Oulun piispa Hannes Leinonen suoritti piispantarkastusta, ja seurakunnan kanttori oli hänellä kyydissä. Auto suistui kaarteessa lumikinokseen, jolloin kanttorilta pääsi kirous: – Perkele! Siihen Hannes-piispa lausahti rauhallisesti: – Ehkä me ensin käännymme oman työnantajamme puoleen.

Kirjoittaja on oululainen tietokirjailija