Martinkulma: Yhden euron saarna

Luin jostakin, että lapsi hymyilee päivässä noin 400 kertaa, kun taas aikuinen vain 15 kertaa. Väittämä todentui junamatkallani Vantaalta Ouluun.

Matkustin Ekstra Rento -vaunussa, jonne tuli pikkupoika isänsä kanssa. Vesseli omaksui heti vaunun nimen mukaisen käytöksen. Kun ikkunasta avautui jokin erikoinen näkymä, vaikkapa laitumella märehtivä lehmä, poika hihkaisi: Isi, kato ammuu! Ja kirkas nauru helähti. Se tempaisi mukaansa jopa kännyköihinsä syventyneitä aikuisia.

**

Totta on sekin, että lapset tarkkailevat aikuisten tekemisiä ja poimivat niistä itselleen sopivia ilmauksia ja selityksiä. Kuten isänsä kanssa kirkossa ollut pikkuinen Mauri, joka oli seurannut tarkoin, mitä isä teki kolehtihaavin saavuttua kohdalle. Kun isä sitten kotona moitti saarnaa, Mauri totesi: No eipä sitä yhdellä eurolla parempaakaan saa!

**

Tenavat terävinä (Positiivarit) tarjoaa nimensä mukaisesti osuvia oivalluksia. Viisivuotiaan Antin äiti oli osallistunut Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräykseen. Kun tultiin kotiin, Antti alkoi innokkaana syöttää pikkuveljelleen ruusunmarjasosetta. Poika tokaisi iloisesti: – Äiti, mä olen punainen risti!

Kun äiti uteli, miksi poika sanoi niin, Antti vastasi: – Mä autan nälkää näkevää!

**

Konfirmaatiotilaisuudessa ripille pääsevät nuoret olivat kerääntyneet alttarin äärelle ehtoolliselle. Kun jokaiselle oli annettu pieni pikari, etupenkissä äitinsä vieressä istuva viisivuotias Noora uteli kirkkaalla lapsen äänellään: Kaikki saivat palkinnon – kuka voitti?

**

Kolmevuotias Peppi: – Isi, onko siitä pitkä aika, kun minut kastettiin?

Isä: – On yli kolme vuotta. Peppi: – No siksi minulla varmaan on niin kuiva iho!

**

Itse tehty kyltti lastenhuoneen ovessa: Ei talvikunnossapitoa!

**

Koululaisten suuressa vitsikirjassa (Readme 2017) Jorma ja Pentti nahistelivat luokassa. Opettaja hermostui: – Pojat, lopettakaa riitely! Jorma:
– Ei me riidellä vaan ollaan samaa mieltä. Pentti haluaa istua Maijan vieressä kuten minäkin!

**

Opettaja kertoo vastakohdista: – Vastakohtia ovat esimerkiksi valo–pimeys, suolainen–makea ja musta–valkoinen. Ari, tuleeko mieleen muita?

Ari: – Isä ja äiti!

**

Pikkuinen Alli kirjoittaa touhukkaana kirjettä. Äiti: – Kenelle sinä kirjoitat?

Alli: – Ellille.

Äiti: – Mutta, ethän sinä osaa kirjoittaakaan.

Alli: – Ei se haittaa. Ei Ellikään osaa lukea!

**

Pikkuinen Oili kuiskaa äidilleen: – Mummo ja vaari ovat tulleet vanhoiksi. Ennen he sanoivat toisilleen, että ”rakastan sinua”, mutta nyt vain, että ”otatko sinä kahvin kanssa pikkuleipää”?

**

Kirjoittaja on oululainen tietokirjailija